Jalostustarkastusten tavoitteena on kerätä mahdollisimman paljon tietoa rodun yksilöistä. Kun tietoa rodusta on saatavilla runsaasti, yksilöitä on mahdollista verrata rodun muihin koiriin, rodun keskitasoon ja rodun jalostustavoitteisiin. Vertailu on tärkeää, jotta esimerkiksi rodun terveyttä ja käyttäytymistä voidaan jalostuksen avulla edistää.
Kennelliiton jalostustarkastus tarjoaa rotujärjestöille työkalun tiedon keräämiseen. Hyötyä on erityisesti niille järjestöille, joilla ei vielä ole omaa jalostustarkastusta. Jalostustarkastus palvelee myös kasvattajia, sillä tulokset julkaistaan Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä.
Mitä jalostustarkastuksessa käydään läpi?
Jalostustarkastusmallia on kehitetty tekemällä pilottitarkastuksia ja noin sata koiraa on jo tarkastettu. Jalostustarkastuksessa käydään yksityiskohtaisesti läpi koiran ulkomuoto ja käyttäytyminen. Tarkastuksen molemmat osat mittaavat myös koiran rodunomaisuutta.
Ulkomuodon tarkastuksessa mitataan ja kirjataan koiran rakenteen tärkeimmät kohdat. Lisäksi yksityiskohtaisesti tarkastellaan esimerkiksi purenta, silmät ja korvat. Kaikkiaan koiran ulkomuodosta kirjataan yli 70 kohtaa.
Käyttäytymisosa antaa tietoa koiran käyttäytymisestä arkipäiväisissä tilanteissa. Siihen kuuluu kahdeksan kohtaa: ihmisen kohtaaminen, käsiteltävyys, jahtaaminen, aktiivisuus/passiivisuus, vieras koira, epätavalliset alustat, ihmisjoukko ja äänet.
Kennelliiton jalostustarkastusohje tulee voimaan 1.6.2015, jonka jälkeen jalostustarkastusmallin mukaisia tarkastuksia voidaan alkaa tehdä. Kesäkuussa Kennelliitto järjestää koulutusviikonlopun käyttäytymisen jalostustarkastajille ja vastaaville toimitsijoille.
Lue lisää jalostustarkastuksesta täältä
 Jalostustarkastuksessa katsotaan, miten koira suhtautuu ihmisjoukkoon. Kuva Tapio Eerola |  Käyttäytymisosassa seurataan, miten koira reagoi heitettävään esineeseen. Kuva Tapio Eerola |
Lisätietoja:
Kaija Unhola
Kennelliiton viestintäjohtaja
puh. 050 432 0844