Quantcast
Channel: Uutisia ja ajankohtaista
Viewing all 355 articles
Browse latest View live

Kennelliiton kunniajäsen Heljo Hirvisuo on kuollut

$
0
0

Kennelliiton kunniajäsen Heljo Hirvisuo menehtyi 15. heinäkuuta 93 vuoden iässä. Hirvisuo oli arvostettu palveluskoiravaikuttaja ja kennelyhteisöaktiivi.

Heljo Hirvisuo liittyi Kennelliittoon vuonna 1958. Hän sai Kennelliiton kultaisen ansiomerkin vuonna 1993. Hän on ollut myös Kennelliiton valtuuston jäsen.

Hirvisuo oli Suomen Palveluskoiraliiton hallituksen jäsen vuosina 1981–1987. Hän oli myös mukana useissa liiton toimikunnissa. Lisäksi hän toimi muun muassa Turun seudulla aluekouluttajana. Vuonna 2013 Hirvisuolle myönnettiin emeritusylituomarin arvo. Hirvisuo on toiminut palveluskoirakokeiden ylituomarina vuodesta 1963 lähtien.

Hirvisuo toimi Varsinais-Suomen Kennelpiirin puheenjohtajana. Hän oli mukana kennelpiirin toiminnassa piirin perustamisesta lähtien ja on myös nimetty kennelpiirin kunniapuheenjohtajaksi.

Hirvisuo oli Suomen Collieyhdistys ry:n puheenjohtaja vuonna 1985 ja Turun alaosaston puheenjohtajana vuosina 1966–1969 sekä vuonna 1978. Hän on saanut yhdistyksen kunniamerkin ja kultaisen ansiomerkin. Yhdistys on myös nimennyt kasvattajille jakamansa palkinnon Hirvisuon mukaan.


Kennelliiton pitkäaikainen jäsen Erkki Tuominen on kuollut

$
0
0

Erkki Tuominen menehtyi 22. heinäkuuta 86 vuoden iässä vaikean sairauden uuvuttamana. Tuominen oli pitkän linjan kennelyhteisöaktiivi ja Vuolasvirta-palkinnon saanut suomenpystykorvakasvattaja.

Erkki Tuominen liittyi Kennelliiton jäseneksi vuonna 1957. Hän oli Kennelliiton valtuuston jäsen vuosina 1975–1984 ja varajäsen 1984–1990. Hänelle myönnettiin Kennelliiton kultainen ansiomerkki 1990 ja pystykorvapatsas vuonna 2001.

Tuominen toimi aktiivisesti Kainuun kennelpiirissä. Hän oli kennelpiirin puheenjohtaja 1982–1989 ja varapuheenjohtaja 1972–1981. Hän oli mukana kennelpiirin hallituksessa vuodet 1967–1989. Tuominen toimi myös Kainuun kennelpiirin aluekouluttajana 1972–1986.

Tuomiselle myönnettiin vuonna 2006 emeritusulkomuototuomarin arvo. Vuonna 2014 hänestä tuli myös emeritusylituomari. Hän arvosteli linnunhaukkukokeita aina vuodesta 1970 lähtien.

PrettyBit Projects Oy hakee sovelluskehittäjää

$
0
0

Oletko kiinnostunut kehittämään uudenlaisia sähköisiä palveluita koiraharrastajille?

Suomen Kennelliitto ylläpitää Jalostustietojärjestelmää sekä Omakoira-palvelua, jonka kautta voidaan tuottaa monenlaisia palveluita jäsenille ja yhteistyökumppaneille. Kennelliiton IT-järjestelmät ovat kansainvälisesti edistyksellisiä. Järjestelmiä kehitetään jatkuvasti, jotta voimme tuottaa niiden kautta entistä parempia palveluita. Järjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Tampereella sijaitseva Kennelliiton tytäryhtiö PrettyBit Projects Oy.

Haemme PrettyBit Projects Oy:n palvelukseen sovelluskehittäjää kehittämään web- ja mobiilisovelluksia. Työ on kokopäiväinen ja työsuhde vakituinen.

Pääset mukaan kehittämään täysin uudistettavia, mielenkiintoisia järjestelmiä kokonaisuutena etkä vain niiden pieniä osia. Työ on itsenäistä ja kokonaistavaltaista. Tehtävässä on mahdollisuus myös osittaiseen etätyöhön.

Kehitysympäristömme on pääasiassa Visual Studio 2017 (ASP.NET, Xamarin, SOAP). Ohjelmointikielinä VB.NET ja C#. Tietokanta-alustana on Microsoft SQL Server, mutta käytännössä tietokantoja käytetään webservice-rajapinnan kautta, jonka takia SQL Server tuntemus ei ole välttämätöntä, mutta on toki eduksi.

Kun kaikki kehitettävät järjestelmät keskittyvät tavalla tai toisella koiriin ja koiraharrastuksiin, voi tehtävässä olla hyötyä koiraharrastuksen tuntemuksesta. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä.

Lisätietoja antaa Juha Tenhunen (juha.tenhunenatprettybitprojects.fi, puh. 050 63131). Hakemukset palkkatoiveineen lähetetään sähköpostitse 18.8.2017 mennessä.

Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry. on valtakunnallinen koira-alan asiantuntijajärjestö, joka täyttää tänä vuonna 128 vuotta. Liiton jäseninä on noin 150 000 jäsentä, joista 2000 on koiraharrastusyhdistyksiä. Kennelliitto-konsernissa työskentelee noin 60 henkilöä ja konsernin kokonaistuotot ovat noin 13 miljoonaa euroa.

 

Koiramuseo sai lahjoituksena taulun Gitta Ringwallista

$
0
0

Koiramuseo on saanut hienon lahjoituksen: lapsuuden muotokuvan edesmenneestä Kennelliiton kunniajäsenestä Gitta Ringwallista. Gitta on kuvattu taulussa perheen dobermannin kanssa. Maalauksen on tehnyt kuuluisa taidemaalari Aino Alli vuosien 1930-1934 välillä.  

Suomen Koiramuseo kerää ja esittelee kotimaisiin koirarotuihin ja suomalaiseen koiraharrastukseen liittyviä kuvia ja aineistoa 1800-luvun lopulta lähtien. Tämä digitaalinen kokoelma on ainutlaatuinen koko maailman mittakaavassa.

Maalauksen lahjoitti Koiramuseolle Gittan sisarenpoika Kenneth Johansson, joka kertoi, että oli Gittan toive, että juuri kyseinen maalaus päätyisi Kennelliiton omistukseen.

Koiramuseo perustuu Suomen Kennelliiton yli 125 vuotta jatkuneeseen työhön suomalaisen koiraharrastuksen hyväksi.

Tutustu Koiramuseoon

Lisätietoja:
Liisa Suoninen
Kennelliiton viestintäpäällikkö
liisa.suoninenatkennelliitto.fi
puh. 050 320 3897

Evidensiasta jälleen Kennelliiton yhteistyökumppani Koiramessuilla

$
0
0

Evidensia Eläinlääkäripalvelut ja Suomen Kennelliitto ovat solmineet yhteistyösopimuksen Koiramessujen 2017 eläinlääkäripalveluista.

Sopimuksen myötä Evidensia vastaa joulukuisen messu- ja näyttelytapahtuman eläinlääkäripalveluista. Evidensialla on myös oma osasto Koiramessuilla.

- Olemme iloisia voidessamme jatkaa hyvää yhteistyötä, sanoo Kennelliiton toiminnanjohtaja Markku Mähönen. Koiramessut on iso tapahtuma, jossa on tärkeää huolehtia mahdollisimman hyvin eläinten hyvinvoinnista. Yhteistyö Evidensian kanssa on toiminut tapahtumassa erinomaisesti.

- Meille on kunnia-asia, että Suomen Kennelliitto valitsi Evidensian kumppanikseen ja näyttelyiden viralliseksi eläinlääkäriksi jo neljättä kertaa peräkkäin. Haluamme joulukuun näyttelyissä tarjota koirille parasta mahdollista hoitoa – kuten teemme päivittäin Evidensia-eläinlääkäriasemillamme ympäri Suomen. Lämpimästi tervetuloa tapaamaan asiantuntijoitamme messuosastollemme!, toivottaa Evidensia Eläinlääkäripalveluiden markkinointi- ja viestintäjohtaja Kaisa Barkman.

Lisätietoja
Suomen Kennelliitto
Markku Mähönen, toiminnanjohtaja
markku.mahonenatkennelliitto.fi
puh. 09 887 300

Yhteistyö on voimaa. Kuvassa vasemmalta Kennelliiton toiminnanjohtaja Markku Mähönen, Evidensian markkinointi- ja viestintäjohtaja Kaisa Barkman sekä Kennelliiton osastopäällikkö Kirsi Salmijärvi.

Kennelliitto etsii jälleen Sankarikoiria

$
0
0

Kennelliitto myöntää vuosittain Sankarikoiran arvonimiä koirille, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet siihen, että yksi tai useampi ihmishenki on pelastunut.

Koira voi myös saada Kennelliiton kunniamaininnan sankariteoista. Sankarikoiran arvonimeä voi hakea lähettämällä anomuksen Kennelliitolle. Anomuksen tulee olla perillä 3.9. mennessä

Sankarikoira-anomuksen voi lähettää sähköisesti tai postitse. Määräajan jälkeen saapuneet anomukset siirtyvät käsiteltäväksi ensi vuonna.

Kennelliiton hallitus myöntää arvonimet määräaikaan mennessä saapuneiden hakemusten perusteella. Sankarikoirat palkitaan Kennelliiton Koiramessut -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa sunnuntaina 10.12.2017.

Sankarikoiran arvonimiä on myönnetty vuodesta 1997 lähtien. Eniten Sankarikoiran arvoja myönnettiin viime vuonna koirille, jotka pelastivat ihmisiä tulipalolta. Koirat myös pelastivat ihmishenkiä varoittamalla ajoissa sairaskohtauksista, löytämällä huonokuntoisia eksyneitä henkilöitä ja pelastamalla hengenvaarallisista tilanteista.

Täytä sähköinen anomus tai katso tiedot postitse lähetettävän anomuksen tekemiseen täältä.

Lue aikaisempia sankarikoiratarinoita täältä.

Lisätietoja sankarikoira-anomuksista: sanna.norhio-hanskiatkennelliitto.fi

Lisätietoja ja median yhteystiedot

Liisa Suoninen
Kennelliiton viestintäpäällikkö
liisa.suoninenatkennelliitto.fi
puh. 050 320 3897

Belgianpaimenkoira malinois Pultti, joka oli mukana Varkauden poliisilaitoksen poliisikoirana piiritystilanteessa ja palkittiin sankarikoirana vuonna 2012.

Kromfohrländerin risteytysprojekti on edennyt toiseen sukupolveen

$
0
0

Kennelliiton jalostusasiantuntijoiden huoneessa telmii neljä parikuista koiranpentua. Valistuneemmat silmät erottavat kuonossa ja muuten karkeahkossa turkissa hienoista villakoiramaisuutta, mutta rakenteessa selvää jäntevyyttä. Maallikko taas näkee neljä eri väristä palleroa, joiden joukossa on sekä hitaammin lämpeneviä että innolla syliin viipottavia. Pennut ovat toisen polven jälkeläisiä kromfohrländerin risteytysprojektissa, jossa pyritään lisäämään rodun perinnöllistä monimuotoisuutta sekä turvaamaan terveyttä ja hyvää luonnetta.

Kromfohrländer on 1940–50 -luvuilla Saksassa kehitetty seura- ja kääpiökoiriin luettava rotu, joka polveutuu griffonista ja mustavalkoisesta terrieristä. Nuoren rodun perinnöllinen vaihtelu on pientä ja eri maiden kromfohrländerit ovat samansukuisia. Perinnöllisistä sairauksista rodun kiusana ovat olleet erityisesti harmaakaihi, epilepsia, hyperkeratoosi ja erilaiset autoimmuunisairaudet.

Rotumääritelmän mukaan ”länderi” on luonteeltaan sopeutuvainen, oppivainen ja temperamenttinen sekä hieman pidättyväinen vieraita kohtaan. Metsästysvietti on vähäinen, eivätkä aggressiivisuus ja arkuus ole toivottavia. Suomessa kromfohrländereitä on rekisteröity kaikkiaan 1187. Kromfohrländereiden kasvatus on keskittynyt rotuyhdistyksen piiriin, jonka kasvattajakollegio ohjaa jalostusta keräämällä terveystietoja ja ohjeistamalla kasvattajia.

Rotu on ollut mukana professori Hannes Lohen johtaman Helsingin yliopiston koiragenetiikan tutkimuksessa vuodesta 2006. Yhdistyksessä alettiin aktiivisesti työskennellä rodun monimuotoisuuden lisäämiseksi roturisteytyksillä vuonna 2011. 

– Onneksi meillä on ollut aktiivisia kasvattajia viemään roturisteytyshanketta eteenpäin. Tärkeitä toimijoita ovat myös kaikki roturisteytyspentujen omistajat, joiden tulee yhdessä katsoa parhaat yksilöt jatkoon, kommentoi Suomen kromfohrländer ry:n kasvattajakollegion puheenjohtaja Minna Hanski.

Roturisteytyksistä voit lukea lisää täältä

Antoisaa yhteistyötä

Vuosikymmenen yhdistyksen kasvattajakollegiossa ja hallituksessa toiminut Viivi Snellman kuvaa kasvatettavinaan olevia pentuja rohkeiksi ja reippaiksi.

– Kiinnostukseni risteytykseen lähti, kun tuskailin vuodesta toiseen kasvattajakollegion puheenjohtajana toimiessani sopivien yhdistelmien löytymisen vaikeutta.

Kromfohrländerien risteytysprojektissa on käytetty muitakin rotuja kuin villakoiraa; nyt näytillä olevaa pentuetta aiemmin on syntynyt pentue tiibetinterrieriin ja toinen parsonrussellinterrieriin risteyttäen. Myös kettuterrieriä on harkittu.

Kennelliiton koirarekisteriohjeen mukaan koirat kirjataan toistaiseksi ER-rekisteriin, mutta kromfohrländereiden rotuyhdistyksen ohjaamassa risteytysprojektissa on yhdessä sopien päädytty hyödyntämään EJ-rekisteriä tulevissa risteytyssukupolvissa. EJ-rekisterin hyöty on ennen kaikkea yksilöiden valintaan liittyvän keskustelun rakenteen selkeytyminen. Siirron ER-rekisteriin tekee Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta.

Snellman kuvaa roturisteytysten kanssa työskentelyä äärimmäisen antoisaksi ja mielenkiintoiseksi, mutta myös hyvin työlääksi ja haastavaksi projektiksi.

– Risteytykset voivat tuoda mukanaan yllätyksiä ja myös epäonnistumisiin tulee varautua ilman syyttelyä. Kyseessä ei ole kilpailu tai hanke rodun muuttamiseksi suuntaan tai toiseen.

Hänen mukaansa keskeistä onkin pitää kirkkaana mielissä yhteinen tavoite, kaikilta osin rotumääritelmän mukainen koira.

– Avoin keskustelu on välttämätöntä ja tavoitteiden selkeä kirjaaminen ja niistä tiedottaminen erityisen tärkeää.

Lue lisää:

Uutinen roturisteytyksestä

 

Roturisteytys voi edistää koiran terveyttä ja monimuotoisuutta

$
0
0

Jos rodun perimässä ei ole tarpeeksi vaihtelua koiran hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden jalostamiseksi oman rodun koirilla, roturisteytyksellä voidaan pyrkiä lisäämään monimuotoisuutta.

Kennelliitto laati roturisteytysohjeistuksensa vuonna 2013. Ohjeistuksen mukaan risteytysohjelmat on ensisijaisesti tarkoitettu roduille, joissa ei ole tarpeeksi perinnöllistä vaihtelua tärkeiden, koiran hyvinvointiin vaikuttavien ominaisuuksien jalostamiseksi. Ohjeistus antaa tukea roturisteytyksen suunnitteluun ja toteutukseen muiden muassa jalostukseen käytettävän toisen rodun ja yksilöiden valinnassa.

Kasvattajalle roturisteytys merkitsee varsin pitkää sitoutumista, sillä kysymys on hyvin suunnitelmallisesta seurantaprojektista. Risteytysjälkeläisten jalostuskäytössä toinen osapuoli on yleensä kolmen sukupolven ajan alkuperäisen rodun edustaja ja syntyneistä jälkeläisistä kerätään kattavasti muun muassa terveys- ja käyttäytymistietoa. Näin edeten jälkeläiset katsotaan neljännestä polvesta lähtien puhdasrotuisiksi, jolloin ne pääsevät niin sanottuun kantakirjarekisteriin.

– Jo ensimmäisestä polvesta asti syntyvät koirat ovat kuitenkin virallisesti alkuperäisen rodun edustajia. Niiden kanssa voi harrastaa rotukohtaisia asioita, jopa osallistua näyttelyihin. Koirien ulkomuoto on tosin tässä vaiheessa usein jotain aivan muuta kuin rotutyypillinen, Kennelliiton jalostusasiantuntija Katariina Mäki kertoo.

Parhaillaan on käynnissä kromfohrländerin roturisteytysprojekti, josta voit lukea täältä.

Kokemukset vielä varsin tuoreita

Mäen mukaan suunnitelmallisten roturisteytysten teko on kansainvälisestikin melko uutta.

– Joitakin risteytysprojekteja on ollut. Yhdysvalloissa on tosin jo 1970-luvulla risteytetty dalmatiankoira ja pointteri projektissa, jonka tarkoituksena on normaalin virtsa-aineenvaihdunnan aikaansaavan alleelin tuominen dalmatialaisille. Norjassa on tällä hetkellä meneillään risteytysprojekti lunnikoiralla. Pohjoismaissa on tehty joitakin risteytyksiä hyvin pienilukuisille roduille. Joitakin muitakin pienilukuisia rotuja on maailmalla autettu roturisteytyksillä.

Suomen ensimmäinen koirien risteytysprojekti alkoi vuonna 1997 pinserillä, johon risteytettiin snautseria.

– Tulokset ovat olleet hyviä. Risteytyslinjoissa on vähemmän rokotuskomplikaatioita, ja myös kaihia on vähemmän kuin muissa. Risteytysten hyödyt alkavat tietysti vähitellen laimentua mitä pidemmälle sukupolvissa mennään, Mäki kertoo.

Lisäksi risteyttämistä on Suomessa tehty brasilianterriereillä tanskalais-ruotsalaisen pihakoiran kanssa sekä barbetilla pont-audemerenspanielin ja espanjanvesikoiran kanssa. Pinserien sekä kromfohrländereiden projekteista on jo laadittu englanninkieliset, kattavat raportit DogWellNetiin.

Erityisesti kotimaisten rotujen vaaliminen koetaan monissa maissa hyvin tärkeäksi, joten jalostuspohjaa laajentavat projektit saattavat herättää hyvin suuria tunteita. Suomessa tehtiin vuonna 2006 kansainvälisestikin vertaillen historiallinen päätös, kun suomenpystykorvan elinvoimaisuudesta haluttiin huolehtia yhdistämällä rotu itärajantakaisen karjalais-suomalaisen laikan kanssa. Risteytys- tai rotuunottoprojektista poiketen rotujen yhdistämisessä kaikki jälkeläiset ovat heti normaalissa kantakirjarekisterissä. 

– Kahdella muulla kotimaisella rodullamme, suomenlapinkoiralla ja lapinporokoiralla on edelleen avoin rotukirja, eli maatiaistaustaisia, rekisteröimättömiä työkoiria voidaan rekisteröidä ja käyttää jalostukseen, Mäki avaa.

– Myös muutamalla muulla rodulla, kuten esimerkiksi pohjanpystykorvalla, lancashirenkarjakoiralla ja jackrussellinterrierillä on avoin rotukirja. Lisäksi kaikissa sellaisissa roduissa, joiden rotukirja on niiden kotimaassa avoin, voidaan ottaa koiria rotuun (ER-rekisteriin) rekisteröidyn kannan ulkopuolelta.

Miten roturisteytyksessä edetään?

Jalostuskoiraa tulee ensisijaisesti hakea oman rodun sisältä. Jos jalostukseen sopivia koiria ei kuitenkaan löydy riittävästi, voidaan Mäen mukaan selvittää roturisteytyksen mahdollisuutta.

– Etenkin risteytyksen hyötyjä oman rotunsa kohdalla pohtivien on tärkeää pitää rodun jalostuksen tavoiteohjelma ajan tasalla, sillä rodun jalostuksen edellytysten ja tarpeiden tulisi selvitä siitä. Näin Kennelliiton jalostustieteellinen toimikuntakin (JTT) on jo JTO:n yhteydessä tutustunut rodun tilanteeseen. Seuraavaksi asia kannattaa ottaa puheeksi JTT:n lisäksi erityisesti rodun kotimaan, mutta myös muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa.

– Silloin informoidaan rodun harrastajia tilanteesta, eivätkä roturisteytysajatukset tule kenellekään yllätyksenä. Tämän jälkeen voidaan yhdessä miettiä sopivia rotuja risteytykseen ja pyytää rodun kotimaan virallista kannanottoa asiaan, Mäki ohjeistaa. Roturisteytyshakemuksessa tulee esittää risteytyksen tavoitteet sekä risteytykseen valittujen koirien ominaisuudet. Lisäksi annetaan suuntaviivoja tulevien risteytyspentujen jalostuskäytöstä.

Mikä sitten on kasvattajan, rotuyhdistyksen ja -järjestön sekä Kennelliiton roolijako roturisteytysten edistämisessä?

– Risteytysohjelman tulisi mieluusti olla kansainvälinen tai vähintäänkin rotuyhdistyksen ja -järjestön asia. Itse toteutus on sitten kasvattajien työtä, mutta on hyvä, että heillä on yhteisön tuki takanaan.

Kennelliitto haluaa edistää tarpeellisia roturisteytyksiä, mutta Mäen mukaan asiassa on ratkaisevaa, että sille saadaan harrastajien hyväksyntä.

– Ilman harrastajien hyväksyntää ja tahtoa Kennelliittokaan ei voi asiaa edistää. Liitto edistää risteytysten edellytyksiä myös kansainvälisen yhteistyön kautta. Suomalaiset ovat mukana sekä Pohjoismaisessa Kennelunionissa ja IPFD:ssa (International Partnership for Dogs) että kansainvälisessä kennelliittojen kattojärjestössä FCI:ssä, jonka tieteellisen toimikunnan puheenjohtajana on suomalainen Kirsi Sainio.

Mäen mukaan Kennelliiton risteytysohjeistus on muuttumassa niin, että koirat rekisteröidään kolmen ensimmäisen polven osalta Ei jalostukseen (EJ) -rekisteriin. Koiran aikuistuessa se käytetään terveystutkimuksissa sekä jalostustarkastuksessa, jossa sen käyttäytymistä ja rakennetta tutkitaan tarkoin.

– Jos koira osoittautuu yksilöksi, jolla voidaan olettaa olevan annettavaa rodun jalostukseen, nostetaan se sellaiseen rekisteriin, jossa jalostuskäyttö on mahdollista.

Lisätietoja:
Katariina Mäki
MMT, jalostusasiantuntija
Suomen Kennelliitto
katariina.makiatkennelliitto.fi
puh. 09 88730 228

Lue lisää:

Uutinen kromfohrländerin risteytysprojektista

Uutinen Kennelliiton roturisteytysohjeesta vuodelta 2013

Kennelliiton ohje roturisteytyksistä

Raportti pinserien risteytysprojektista (englanniksi)

Risteytyslinjaisten pinserien luonnetestitulosten vertailua koko rotuun nähden (englanniksi)

Raportti kromfohrländerien risteytysprojektista (englanniksi)

Juttua täsmennetty 21.8. klo: 11.00 selventämällä roturisteytyksen ja rotujen yhdistämisen eroa. Lisätty alaotsikko "Kokemukset vielä varsin tuoreita" ja muokattu rakennetta.

 

 

 

 


Jalostustietojärjestelmään kuulotestin ja lyhytkuonoisten kävelytestin tulokset

$
0
0

Kennelliiton jalostustietojärjestelmään ollaan lisäämässä kahden uuden virallisen terveystutkimuksen tiedot. Kuulotutkimuksen ja lyhytkuonoisten koirien rasituksensietoa sekä hengitystä arvioivan kävelytestin tulokset tallentuvat järjestelmään 6.9. lähtien omistajan etukäteen tekemän sähköisen lähetteen kautta. 

Eläinlääkäri avaa lähetteen Kennelliiton Omakoirassa ja tallentaa siihen tutkimuksen taustatiedot sekä koiran tutkimustuloksen. Lausunto tai tutkimus tehdään vain sellaiselle koiralle, joka on tutkimushetkellä tunnistusmerkitty Kennelliiton hyväksymällä tavalla. Kun tiedot on täytetty ja lähetetty, näkyy tulos heti jalostustietojärjestelmässä.

Kuulotutkimusta suositellaan nuorelle koiralle

Koirien perinnöllistä kuuroutta tutkitaan testaamalla aivorungon kuuloherätevastetta (Brainstem Auditory Evoked Response, BAER). Testauksen avulla voidaan tunnistaa eläimet, joiden toinen tai molemmat korvat ovat kuuroja. Koiran kuulo luokitellaan testauksen perusteella erikseen kummastakin korvasta ja koiran virallinen tutkimustulos (kuuleva/kuuro) on huonomman korvan mukainen. Jos jommankumman tai kummankin korvan tulos on avoin, suositellaan, että koira tutkitaan uudestaan noin neljän viikon kuluttua, jolloin koira saa virallisen tuloksen. Avoin tulos on epävirallinen.

Maaret Tapio

Tutkimus suositellaan tehtävän nuorelle koiralle. Koiran on kuitenkin oltava iältään vähintään 35 vuorokautta. Huomioithan, että tutkimus voidaan tehdä vasta kun koira on tunnistusmerkitty. Kennelliiton hyväksymän kuulotutkimuksen voi Suomessa tehdä neurologian eurooppalaisen tai amerikkalaisen (Dip ECVN tai Dip ACVIM (Neur.)) erikoistumistutkinnon suorittanut eläinlääkäri tai muu neurologiaan tai kuulotestaukseen perehtynyt eläinlääkäri. Löydät listan Kennelliiton hyväksymistä, yhteystietonsa julkaisun sallineista eläinlääkäreistä täältä.  

Perinnöllisen kuurouden tausta on usein epäselvä

Synnynnäistä kuuroutta esiintyy hyvin monessa koirarodussa. Merkittävin kuurouden aiheuttaja liittyy perimään. Kuurouden geneettinen tausta on kuitenkin usein epäselvä ja sekä autosomaalista resessiivistä, autosomaalista dominoivaa että X-kromosomivälitteisesti periytyviä kuurouden muotoja on kuvattu eri roduilla.

Koirilla esiintyy myös värigeenejä, jotka aiheuttavat niin sanottua toissijaista eli sekundääristä synnynnäistä kuuroutta. Merkittävimpiä näistä geeneistä ovat valkoläiskäisyyttä ja valkoisuutta aiheuttavat piepaldismi (sp)- ja white spotting -geeni (sw) sekä marmorointiväriä aiheuttava merle-värigeeni. Myös muita syitä synnynnäiselle kuuroudelle tai etenevälle kuulon rappeutumiselle on olemassa. Lue lisää dosentti Kirsi Sainion artikkelista

Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta on linjannut, että kuuroja tai toispuoleisesti kuulevia koiria ei tule käyttää jalostukseen. Myös toispuoleinen kuurous voi aiheuttaa koiralle hyvinvointiongelmia, jos koira ei esimerkiksi pysty paikantamaan kuulemaansa ääntä.

Lyhytkuonoisten kävelytesti on kehitetty yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa

Kävelytesti on tarkoitettu lyhytkuonoisille roduille, joissa esiintyy ylähengitysteiden ahtauman aiheuttamia oireita. Kävelytestissä sekä siihen kuuluvassa kliinisessä tutkimuksessa arvioidaan koirien rasituksensietoa sekä kykyä hengittää normaalisti. Testin tulos (hyväksytty/hylätty/keskeytetty) sekä mahdollisen keskeytyksen syy tulevat näkyviin Kennelliiton jalostustietojärjestelmään.

Kävelytesti ei mittaa koiran maksimaalista suorituskykyä, vaan sen tarkoituksena on erotella hyvät hengittäjät huonoista. Testi on kehitetty yhteistyössä Helsingin yliopiston tutkijaeläinlääkärien kanssa ja sitä kehitetään saatavien kokemusten perusteella edelleen niin, että se varmasti toimii kussakin testattavassa rodussa.

Kävelytestejä järjestävät rotujärjestöt ja -yhdistykset Kennelliiton ohjeiden mukaisesti. Testissä on aina paikalla valvova eläinlääkäri. Testiä valvovia eläinlääkäreitä on tällä hetkellä seitsemän. Myös yksittäisiä koiria voi käydä testauttamassa valvojaksi hyväksyttyjen eläinlääkärien luona. Testiin voivat osallistua vähintään 18 kuukauden ikäiset koirat, jotka täyttävät Kennelliiton voimassa olevat tunnistusmerkintä- ja rokotusmääräykset.

Lisätietoja:

Kävelytestissä arvioidaan koiran rasituksensietoa

Kävelytestin taustalla oleva Helsingin yliopiston tutkimus (Lilja-Maula ym. 2017)

Kuulotutkimus
 

Kennelliitto hakee määräaikaiseen työsuhteeseen tapahtuma-assistenttia

$
0
0

Haluatko olla mukana rakentamassa Suomen Kennelliiton näkyvyyttä erilaisissa koiratapahtumissa? Haemme toimistoomme Espooseen määräaikaiseen työsuhteeseen tapahtuma-assistenttia. Työsuhde kestää 28.2.2019 saakka.

Tehtävänäsi on
- erilaisten tapahtumien järjestäminen ja tapahtumiin osallistuminen (mm. Koiramessut, KoiraExpo)
- matka- ja majoitusjärjestelyt
- työhön kuuluu myös muita Kennelliiton toimiston tehtäviä.

Työhön sisältyy myös ilta- ja viikonlopputöitä.

Toimit tapahtumaosastollamme ja työskentelet tiiviissä yhteistyössä tapahtumakoordinaattorin kanssa.

Lopulliset tehtävät tulevat osittain muotoutumaan valittavan henkilön ja hänen osaamisensa mukaan.

Edellytämme hakijalta
- kykyä omaksua erilaisia asioita ja perehtyä joustavasti uusiin tehtäviin
- oma-aloitteisuutta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn
- hyviä vuorovaikutustaitoja ja positiivista asennetta
- kykyä toimia kiireessä ja paineen alaisena
- luovuutta ja ideointikykyä
- koiraharrastustoiminnan tuntemusta.

Työkokemus vastaavista tehtävistä sekä tehtävää tukevat opinnot katsotaan eduksi.

Vapaamuotoiset hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoivomuksineen pyydämme lähettämään 20.9.2017 mennessä osoitteeseen Suomen Kennelliitto ry / Kirsi Salmijärvi, Kamreerintie 8, 02770 Espoo tai sähköpostitse osoitteeseen rekry(at)kennelliitto.fi.

Lisätietoja tehtävästä antaa Kennelliiton osastopäällikkö Kirsi Salmijärvi, puhelin 09 88730 237 tai 040 727 6023, sähköposti kirsi.salmijarvi(at)kennelliitto.fi (parhaiten tavoitettavissa torstaina 7.9. kello 10-12 ja maanantaina 11.9. kello 9-11).

Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry on valtakunnallinen koira-alan asiantuntijajärjestö, joka täyttää tänä vuonna 128 vuotta. Liiton jäseninä on noin 2 000 koiraharrastusyhdistystä ja noin 150 000 henkilöjäsentä. Kennelliitto-konsernissa työskentelee noin 60 henkilöä ja konsernin kokonaistuotot ovat yli 12 miljoonaa euroa.

Vastuullinen jalostus edistää ja ylläpitää koirien hyvinvointia

$
0
0

Tänään julkaistussa teoksessa Kaikenkarvainen kansa - Miten koirista tuli miljoonabisnes (WSOY) käsitellään laajasti koirien terveysongelmia ja jalostusta, joita ovat kommentoineet kirjaan useat Kennelliiton edustajat. Lisääntyvää tietoa koiran terveydestä käytetään yhä enemmän jalostuksen tukena.

Jalostuksella tarkoitetaan eläinjoukon periytyvien ominaisuuksien parantamista tai ylläpitämistä.

– Kennelliiton kanta on, että jalostuksen on ylläpidettävä tai lisättävä terveyttä, hyvinvointia ja ongelmatonta luonnetta. Lisäksi rotukoiran pitäisi olla rodunomainen sekä käyttäytymiseltään että ulkonäöltään. Ulkonäkö ei kuitenkaan saisi olla kriteereistä määräävin, avaa koirien lonkka- ja kyynärniveldysplasian vähentämisestä jalostuksen avulla väitellyt Kennelliiton jalostusasiantuntija Katariina Mäki.

Kennelliitto työskentelee tiiviissä yhteistyössä kasvattajien, rotujärjestöjen ja -yhdistysten sekä kansainvälisten toimijoiden kanssa, jotta tiedostettuihin koirien terveysongelmiin saataisiin parannusta. Kansainvälisellä rintamalla Kennelliitolla on muiden Pohjoismaiden kanssa suunnannäyttäjän ja edelläkävijän rooli, kun koirien terveyttä ja hyvinvointia edistäviä asioita viedään eteenpäin kansainväliseen kennelunioni FCI:een.

– Pisimpään jalostuksella on vastustettu lonkkanivelen kasvuhäiriön periytymistä. Geenitestien kehittyminen on joidenkin sairauksien osalta parantanut mahdollisuuksia estää sairaiden koirien syntyminen. Myös luonnetta on parannettu monessa rodussa, kuten esimerkiksi suomenpystykorvalla ja skyenterrierillä, jonka luonneongelmia on saatu poistettua 1970-80 -lukujen taitteesta.

– Lisäksi jalostuksella on vaalittu kotimaisten alkuperäisrotujemme metsästys- ja paimennusominaisuuksien säilymistä samalla, kun esimerkiksi suomenlapinkoira on nykyisin suosittu seurakoira, Mäki jatkaa.

Terveystutkimuksia hyödynnetään jalostuksessa

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteena on huolehtia rotujen elinvoimaisuudesta ja parantaa myös huonompaan kuntoon päätyneiden rotujen tilannetta. Rotukohtaisilla perinnöllisten sairauksien vastustus (PEVISA) -ohjelmilla puolestaan pyritään varmistamaan, että rodussa esiintyvät perinnölliset sairaudet saadaan hallintaan eivätkä ne pääse runsastumaan.

Rotukohtaisiin jalostuksen tavoiteohjelmiin taas kirjataan muiden muassa suositukset jalostuskoirien enimmäisjälkeläismäärästä ja terveystutkimuksista.
Kaikille avoimeen Kennelliiton sähköiseen jalostustietojärjestelmään kertyy vuosittain noin 80 000 terveystutkimustulosta. Hiljattain järjestelmää on laajennettu koirien kuulotestin ja kirjassa mainitun lyhytkuonoisten rotujen kävelytestin tuloksilla. Kennelliiton ja Helsingin yliopiston yhteistyössä kehittämällä testillä mitataan lyhytkuonoisten koirien rasituksensietoa ja hengitystä.

– Testistä on nyt valmistunut tutkimus englanninbulldoggeilla, joilla testin on todettu erottelevan menestyksekkäästi hyvät ja huonot hengittäjät toisistaan. Tutkimus yliopistolla jatkuu, ja odotamme seuraavaksi tuloksia mopsilla ja ranskanbulldoggilla. Tulosten perusteella testiä voidaan säätää kullekin rodulle mahdollisimman toimivaksi. Esimerkiksi lyhyt- ja pitkäraajaisten rotujen yksilöiden voi odottaa suoriutuvan vaadittavasta matkasta eri ajassa. Kun testit saadaan kunnolla rullaamaan, on tarkoitus, että näillä roduilla käytettäisiin jalostukseen vain testin läpäisseitä koiria.

Jalostuksessa tärkeintä löytää terveet yksilöt

Maailman terveysjärjestö WHO:n edellyttämässä mikrobilääkeresistenssin kansallisessa torjuntaohjelmassa Kennelliiton ja rotujärjestöjen vastuulla on ottaa jalostuksen tavoiteohjelmissa selkeän kielteinen kanta atooppisten ja allergisten koirien käyttöön jalostuksessa. Infektiosairauksille altistavia anatomisia piirteitä, kuten ihon liiallista poimuuntumista, kitketään jalostuksesta myös näyttelytuomareiden koulutuksella ja ohjeistuksella.

Kennelliitto on esittänyt uuteen lakiin eläinten hyvinvoinnista kirjausta, jonka mukaan jalostukseen tulisi voida käyttää vain koiria, joilla on tasapainoinen luonne. Lisäksi terveysongelmia on ehkäistävä ohjaamalla nykyistä tiukemmin käyttämään ainoastaan hyväksyttäviä jalostusyhdistelmiä.

– Mielestämme rotujen kieltäminen ei edistä koirien terveyttä ja hyvinvointia, koska samat terveysongelmat koskevat yleensä myös rekisteröimättömiä koiria. Haluamme sen sijaan kehittää vastuullista koiranjalostusta yhteistyössä rotujärjestöjen kanssa, Mäki painottaa.

Jos jalostukseen sopivia koiria ei löydy kylliksi oman rodun sisältä, voidaan myös harkita roturisteytystä. Sillä tarkoitetaan suunnitelmallista, usean sukupolven yli ulottuvaa jalostusprojektia, jossa rodun terveyttä ja monimuotoisuutta pyritään lisäämään risteyttämällä se sopivaksi katsotun toisen rodun edustajan kanssa.

Kennelliitto kirjoitti elokuussa verkkosivuillaan parhaillaan käynnissä olevasta kromfohrländerin roturisteytysprojektista. Roturisteytys on jalostusmenetelmänä tulevaisuudessa yhä tarpeellisempi, koska koirarodut geneettisesti pieninä kantoina tarvitsevat geenivaihtoa ulkopuolelta.

Suomalainen kenneltoiminta on kotikasvatusta

Koiran hankinnassa tulee aina käyttää vakaata harkintaa ja tervettä itsekkyyttä, sillä nelijalkainen perheenjäsen merkitsee 10–15 vuoden sitoutumista. Kaikkien koirien kohdalla hankintahinta on vain pieni osa koiranpidosta kertyvistä kustannuksista. Kuukausitasolla ruoka-, vakuutus-, tarvike- ja turkinhoitokulut voivat olla 100–200 euroa. Lisäksi sairaudet ja muut ongelmat saattavat tuoda äkillisiä menoja. Kennelliitto pitää tärkeänä, että koiran hyvinvoinnin ylläpidosta koituvat kulut olisivat kohtuullisia.

Koiraa harkittaessa olennaisinta on valita ominaisuuksiltaan ja tarpeiltaan itselle sopiva koira ja vastuullinen kasvattaja, joka näkee vaivaa oikean karvakaverin saamiseksi oikeaan kotiin. Suomalaisessa kennelissä alkunsa saanut koira on elänyt ensimmäiset kuukautensa kasvattajan kotona, mikä tulee esille myös hiljattain sähköisesti julkaistusta Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan tekemästä tutkimuksesta. Kyselytutkimuksessa 3700 vastaajasta 78 prosenttia oli hankkinut koiransa kasvattajan kotioloista.

Kuten Kennelliiton edustajat tuovat Kaikenkarvainen kansa -teoksessa esille, kasvattajia on hyvin monenlaisia. Kennelliitto on useaan otteeseen puuttunut epäeettiseen kasvatustyöhön omien sääntöjensä puitteissa tiukemmin kuin viranomaiset ovat eläinsuojelulain perusteella tehneet. Kyse on ollut selkeistä tapauksista, joissa kasvattaja on tietoisesti käyttänyt jalostukseen vakavaa, geenitestattavaa sairautta periyttävää koiraa. 

Kennelliitto toivookin muiden eläinsuojelujärjestöjen tavoin, että valmistelussa oleva laki eläimen hyvinvoinnista linjaisi nykyistä selvemmin jalostuksesta.

– Pääasiassa suomalaiset kasvattajat ovat hyvin vastuullisia ja yhä kiinnostuneempia käyttämään lisääntynyttä terveystutkimustietoa työnsä tukena. Uuden eläinsuojelulain tulisi myös antaa valvoville viranomaisille järeämpiä työkaluja puuttua rikkomuksiin, Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen sanoo.

Lisätietoja:

Harri Lehkonen
hallituksen puheenjohtaja
050 329 2188
harri.lehkonenatkennelliitto.fi

Katariina Mäki
jalostusasiantuntija
09 8873 0228
katariina.makiatkennelliitto.fi

WSOY:n kustantaman Kaikenkarvainen kansa - Miten koirista tuli miljoonabisnes ovat kirjoittaneet toimittajat Päivi Kerola, Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen ja Annina Vainio​. Kuvajournalistit Sabrina Bqain ja Nina Karlsson vastaavat kirjan valokuvista. 
 

Koiranpentu kannattaa hankkia vastuulliselta kasvattajalta

$
0
0

Koiranjalostus ja koirien hyvinvointi on noussut keskusteluun tällä viikolla julkaistun Kaikenkarvainen kansa – Miten koirista tuli miljoonabisnes (WSOY) kirjan myötä. Pennunostaja voi vaikuttaa koirien hyvinvointiin ja vastuulliseen koirankauppaan harkitsemalla tarkkaan, mistä koiranpennun hankkii.

- Koiranpentua ei pidä ottaa hetken mielijohteesta, sanoo Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen. Rotukoiraa hankkivan kannattaa tutustua eri koirarotuihin rotujärjestöjen ja koirankasvattajien kautta. Tietoa koiran hankinnan tueksi löytyy myös Kennelliiton hankikoira.fi -sivustolta.

- Onnellinen rotukoira on terve, yhteiskuntakelpoinen, huolellisesti kasvatettu, omistajansa rakastama ja kunnioittavasti kohdeltu, sanoo Suomen Koirankasvattajat SuKoKa ry:n puheenjohtaja Vesa Lehtonen.

- Suomalainen koirankasvatus on korkeatasoista ja myös kansainvälisesti arvostettua, painottaa Lehkonen. Suurin osa koirista kasvatetaan kotikenneleissä eikä vastuullinen kasvattaminen lähde rahanansaitsemisesta. Vastuullinen kasvattaja käyttää jalostukseen vain terveitä ja hyväluonteisia koiria. Hän tuntee jalostukseen käyttämänsä koirat ja niiden taustat. Hän käyttää kasvatustyönsä tukena monipuolisesti sekä eri lähteistä saatavaa tietoa koirien terveydestä että omaa kokemustietoaan rodustaan ja kasvattamistaan koirista. Hän kertoo avoimesti koiriensa taustoista ja niiden terveydestä. Pidemmän linjan kasvattajat tuntevat usein koiransa hyvin useampien sukupolvien taakse.

Vastuullinen kasvattaja haluaa löytää kasvateilleen parhaat mahdolliset kodit. Kasvattajaa ja tämän koiria näkemättä ei hyvältä kasvattajalta koiranpentua itselleen saa. Vastuullinen kasvattaja tekee aina koiran kaupasta kirjallisen sopimuksen. Kauppahintaan kuuluu rekisteritodistus, jos koira on Kennelliiton rekisteröimä. Ilman rekisteritodistusta ei voi olla varma pennun tai sen vanhempien alkuperästä.

Vastuullinen kasvattaja tarjoaa pennuille ja niiden emälle turvallisen ympäristön, jossa kasvavilla pennuilla on myös virikkeitä. Hän huolehtii tarkkaan pentujen laadukkaasta ruokinnasta, madottaa pennut asianmukaisesti ja tunnistusmerkitsee pennut ennen niiden luovuttamista uuteen kotiin. Hän on totuttanut pennut käsittelyyn ja sosiaalistanut ne ennen luovutusta, ja hän antaa pennunomistajille kirjalliset hoito-ohjeet. Vastuullinen kasvattaja kertoo pennunomistajille koiran omistamiseen liittyvistä vastuista ja velvollisuuksista. Hän myös auttaa ja neuvoo kasvattiensa omistajia koiran kasvaessa pennusta aikuiseksi.

- Kasvattajia, jotka ovat kasvattaneet vähintään kolme pentuetta viimeisen kolmen vuoden aikana on Suomessa noin 3 200.  Esille nousseet ongelmat ovat hyvin marginaalisia tässä joukossa, muistuttaa Harri Lehkonen.

Lisätiedot:

Harri Lehkonen
Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja
puh. 050 329 2188
harri.lehkonenatkennelliitto.fi

Vesa Lehtonen
Suomen koirankasvattajat SukoKa ry:n puheenjohtaja
puh. 040 554 1509
vesa.lehtonenatsukoka.fi

Kuva, Erik Lindholm

Suomalainen ”kennel” on usein pentulaatikko keskellä olohuonetta.

Laittomaan ja epäeettiseen koirakauppaan voidaan puuttua tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä

$
0
0

Tiistaina julkaistu Kaikenkarvainen kansa – Miten koirista tuli miljoonabisnes (WSOY) nostaa esille, että niin koiran hyvinvoinnin kuin yleisen turvallisuuden kannalta on keskeistä tuntea koiran tausta ja tehdä se läpinäkyväksi.

Valmisteilla olevan eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä tulisikin säätää pakolliseksi kaikkien koirien rekisteröinti ja tunnistusmerkintä maakohtaisilla mikrosiruilla, jolloin kunkin koiran tausta ja omistajatiedot olisivat yhdistettävissä toisiinsa. Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti antavat välineitä puuttua pentutehtailuun, koirien salakuljetukseen, eläinsuojelurikkomuksiin ja myös ihmisille jopa hengenvaarallisten tartuntatautien leviämiseen. Lisäksi koiralla olisi hyvä olla alkuperätodistus.

– Kuten Kaikenkarvainen kansa -teoskin tuo hyvin esille, rekisteröimättömästä koirasta ei voi tietää, missä ja millaisissa oloissa se on saanut alkunsa ja kasvanut. Siksi on myös haastavaa ennustaa sen tulevaa käyttäytymistä tai terveydentilaa, Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen muistuttaa.

Mukaan eurooppalaiseen kehitykseen

Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) vuonna 2015 tekemän selvityksen mukaan valtaosassa Euroopan unionin jäsenvaltioista koirien rekisteröinti on jo pakollista. Lisäksi tunnistusmerkinnästä on säädetty tätäkin kattavammin. EHK:n mukaan tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä keskustellaan unionin tasolla paljon ja näistä odotetaan lähivuosina myös EU-lainsäädäntöä.

– Kennelliiton mielestä kaikkien koirien hyvinvoinnista on huolehdittava ja kodittomista koirista on pidettävä huolta sekä Suomessa että ulkomailla. Kulkukoirien tuontiin ulkomailta liittyy kuitenkin sekä koiran hyvinvoinnin että yhteiskunnan kannalta niin suuria riskejä, että meidän näkemyksemme mukaan paras tapa auttaa kodittomia koiria on tehdä se niiden kotimaassa. Näin osa rescue-järjestöistä tekeekin, Lehkonen sanoo. 

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistäisi myös Suomessa löydettyjen koirien hyvinvointia, kun niiden omistaja voisi selvitä jo kiinniottovaiheessa. Siten löytöeläimistä kertyvät kustannukset vähenisivät ja voitaisiin välttyä turhilta lopetuksilta. Valmisteilla olevassa esityksessä laiksi eläinten hyvinvoinnista kuntien ja myöhemmin maakuntien velvollisuutta pitää löytöeläimiä huostassaan ollaan lyhentämässä nykyisestä 15 päivästä 10 päivään.

Pakollista tunnistusmerkintää koirille ja kissoille ovat esittäneet lakiin myös Suomen Kissaliitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Animalia sekä Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY.

Valtaosa Suomen koirista on jo Kennelliiton rekisterissä

Suomen Kennelliitolla on kattavien tietojärjestelmiensä ansiosta hyvät valmiudet ylläpitää tietokantaa tunnistusmerkityistä ja rekisteröidyistä koirista. Kennelliitto edellyttää tunnistusmerkintää kaikilta rekisteröitäviltä koirilta ja ylläpitää tunnistusmerkintärekisteriä, johon on liitetty koiran omistajarekisteri. Tähän rekisteriin merkitään jo nyt myös rekisteröimättömiä ja monirotuisia koiria. Yhteensä Kennelliiton koirarekisterissä on noin 500 000 elossa olevaa koiraa, kun Tilastokeskuksen mukaan koiria on Suomessa kaikkiaan 800 000.

Lisäksi kaikille avoimesta, verkossa toimivasta jalostustietojärjestelmästä voi vapaasti hakea koirien terveys-, koe- ja näyttelytilastoja. Kennelliiton ylläpitämät koira- ja jäsenrekisterit yhdistyvät sähköisen Omakoira-palvelun kautta, jonka avulla koiran omistajan yhteystiedot voi pitää ajan tasalla. Järjestelmän turvallisuus ja luotettavuus on varmistettu vahvalla tunnistautumisella. Käyttäjä rekisteröityy palveluun ensimmäisellä kerralla joko henkilökohtaisia pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta käyttäen.

Laadukasta tietoa tarjoavan ja jatkuvasti kehitetyn järjestelmän laajentaminen viralliseksi rekisteriksi olisi kustannustehokasta ja turvallista niin koirien omistajille, kasvattajille, viranomaisille kuin muillekin eläinten hyvinvoinnin kanssa työskenteleville. Eläinten hyvinvointikeskuksen selvityksen mukaan kaikkien koirien rekisteröinnin toteuttaminen olisi helposti toteutettavissa varsinkin Kennelliiton rekisterin pohjalta.

Jukka Pätynen

Lisätietoja:

Harri Lehkonen
hallituksen puheenjohtaja
050 329 2188
harri.lehkonenatkennelliitto.fi

Markku Mähönen
toiminnanjohtaja
​09 887 300
markku.mahonenatkennelliitto.fi
 

 

 

 

Kennelliiton kanta Suomen Palveluskoiraliiton lisenssimaksuun

$
0
0

Suomen Kennelliitto on saanut jäseniltä huolestuneita viestejä Suomen Palveluskoiraliiton (SPKL) lisenssimaksun vaikutuksesta koiraharrastusmahdollisuuksiin. Asiasta on keskusteltu Kennelliitossa ja SPKL:n hallituksen puheenjohtaja Tapio Toivolan kanssa.

SPKL on vuoden 2016 alusta lähtien hallinnoinut palveluskoiratoiminnan lisäksi tottelevaisuuskokeita, rally-tokoa ja koiratanssia, joista erityisesti kahden viimeisen suosio on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. SPKL:n hallitus päätti syyskuussa, että liiton toimintaedellytysten turvaamiseksi ja koe- ja kilpailutoiminnan tasapuolisuuden tukemiseksi otetaan 1.1.2018 käyttöön ohjaajakohtainen lisenssimaksu, jolla saa osallistumisoikeuden SPKL:n alaisiin kokeisiin ja kilpailuihin. Lisenssin hinnaksi on arvioitu muodostuvan 40–50 euroa.

Lisenssivaatimus ei koske käyttäytymiskoetta, kansallista pelastuskoirakoetta, opastuskoetta, luonnetestiä ja MH-luonnekuvausta. SPKL:n 27.9. julkaisemassa tiedotteessa toisena vaihtoehtona SPKL:n toimintaedellytysten turvaamiseksi mainittiin pakollinen henkilöjäsenyys, jota pidettiin sääntöteknisesti monimutkaisempana.

– Suomen Palveluskoiraliitto on itsenäinen järjestö, joka päättää oman toimintansa rahoituksesta. Ymmärrämme kuitenkin jäsenten huolet maksun vaikutuksesta harrastamiseen ja pidämme todella tärkeänä, että toiminnan kehittämisen keskelläkin mahdollisuudet myös matalan kynnyksen lajeihin säilyvät. Kennelliitto toivoo, että SPKL seuraa harrastajamäärien kehitystä ja tekee niistä johtopäätöksensä, Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen sanoo.

Lisätietoja:

Harri Lehkonen
hallituksen puheenjohtaja
050 329 2188
harri.lehkonenatkennelliitto.fi

Kennelliitto palkitsee 18 sankarikoiraa ihmishenkien pelastamisesta

$
0
0

Kennelliitto myöntää vuonna 2017 Sankarikoiran arvon 18 koiralle. Lisäksi 21 koiraa saa kunniamaininnan tekemästään urotyöstä. Sankarikoiran arvon voi saada koira, joka on vaikuttanut merkittävästi siihen, että yksi tai useampi ihmishenki on pelastunut. Kennelliitto palkitsee Sankarikoirat Koiramessut-tapahtumassa sunnuntaina 10. joulukuuta Messukeskuksessa Helsingissä. Sankarikoirat palkitsevat Helsingin apulaispormestari Pia Pakarinen ja Kennelliiton valtuuston puheenjohtaja Eeva Anttinen.

Sankarikoiran arvon saavat tänä vuonna saksanpaimenkoira Riesa, novascotiannoutaja Sissi, monirotuinen Tico, karjalankarhukoira Aaba, leonberginkoira Manta, labradorinnoutaja Otto, belgianpaimenkoira Kössi, novascotiannoutaja Säde, jämtlanninpystykorva Kuuno, tiibetinspanieli Nuppu, welsh corgi cardigan Myly, Papillon Juuso, barbet (barbetin ja pont-audemerinspanielin roturisteytys) Valka, yorkshirenterrieri Yaya, newfoundlandinkoira Swabby, norfolkinterrieri Weikko, kooikerhondje Masi ja cairnterrieri Tyyne.

Kunniamaininnalla palkitaan rottweiler Roope, rottweiler Romu, havannankoira Wili, siperianhusky Rhaegal, valkoinenpaimenkoira Roope, leonberginkoira Fanto, saksanpystykorva mittelspitz Piki, saksanpaimenkoira Siiri, brasilianterrieri Amigo, suursnautseri Cara, dalmatiankoira Pipsa, valkoinenpaimenkoira Tara, englanninkääppiöterrieri Batman, prahanrottakoira Risto, rottweiler Inka, kääpiövillakoira Touho, jakutianlaika (ei Suomessa tunnustettu omaksi rodukseen) Luca, rottweiler Elli, suomenlapinkoira Aida, espanjanvesikoira Juju ja parsonrussellinterrieri Ada.

- Te ootte sankarikoiria melkein jokainen… Näin voisi sanoa melkein kaikista koirista, jotka tuovat perheenjäseninä iloa ja toveruutta niin nuorille kuin vanhoille ihmisillekin. Sankarikoiranimityksellä Kennelliitto haluaa nostaa esiin muutamia esimerkillisiä koiria, jotka ovat kunnostautuneet merkittävällä tavalla ihmisen suojelemiseksi ja auttamiseksi, toteaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Kennelliiton hallitus otti käyttöön Sankarikoira-arvonimen ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sankarikoira® on Kennelliiton rekisteröimä tavaramerkki. Eniten Sankarikoiran arvoja on tänä vuonna myönnetty koirille, jotka löysivät apua tarvitsevan ihmisen. Koirat myös pelastivat ihmishenkiä varoittamalla sairaskohtauksista ja hengenvaarallisista tilanteista kuten tulipalosta tai häkämyrkytyksestä. Ne myös itsensä uhraten puolustivat ihmisiä mm. käärmeeltä ja hirveltä sekä auttoivat pelastamaan ihmisiä hukkumiselta.

Koirat pelastivat hengenvaarallisista tilanteista

Novascotiannoutaja Säde pelasti omistajansa hukkumiselta. Huhtikuussa 2016 Säde ja sen omistaja olivat lenkillä. Säde näki kauempana sorsia ja lähti niiden perään. Maa oli mutainen ja omistaja liukastui. Säde pääsi irti ja lähti juoksemaan jäälle sorsien perään. Jää ei näyttänyt niin heikolta, kuin mitä se todellisuudessa oli. Omistaja kutsui Sädettä takaisin, mutta tuloksetta. Jää petti Säteen alta ja se tippui jäihin. Omistaja juoksi jäälle koiransa perään ja onnistui nostamaan Säteen jäistä, mutta välittömästi sen jälkeen jää petti hänen altaan. Hän oli lantiota myöden vedessä ja yritti rämpiä hyytävästä vedestä pois, mutta ei uskonut pääsevänsä omin neuvoin jäistä ylös. Säde tarttui takin hihaan ja alkoi vetää omistajaansa vedestä samalla peruuttaen. Hitaasti, mutta varmasti se onnistui vetämään omistajansa pois vedestä ja he ryömivät yhdessä takaisin rannalle. Omistajansa juuri pelastanut Säde ei irrottanut hihasta, ennen kuin he olivat rannalla.

Barbetnarttu Valka osoitti viimeisenä tekonaan uskollisuutensa ja rohkeutensa. Valka kulki heinäkuussa omistajansa kanssa metsälenkillä, kun he melkein törmäsivät vajaan kymmenen metrin päässä olleeseen hirveen. Tuulisella ilmalla kumpikaan osapuoli ei huomannut toista ajoissa. Toisin kuin yleensä, hirvi lähti tulemaan heitä kohti uhkaavasti, pää alhaalla. Omistaja yritti perääntyä hirven tieltä, mutta astuessaan taaksepäin hän kaatui. Samassa Valka lähti hirveä kohti repäisten talutushihnan omistajansa kädestä. Valka pysäytti hirven asettumalla sen eteen hurjasti haukkuen, mutta hirvi potkaisi Valkaa kohtalokkaasti. Hirvi kuitenkin pelästyi niin paljon, että lähti toiseen suuntaan. Valitettavasti mitään ei ollut enää tehtävissä Valkan auttamiseksi, mutta toiminnallaan se pelasti omistajansa hengen.

Yorkshirenterrieri Yaya kuoli puolustaessaan perhettään käärmeeltä. Yayan omistaja oli taputtelemassa hiekkakakkuja oman sekä naapurin lapsen kanssa, kun hän havahtui yllättäen sihinään. Hän alkoi tutkia viereistä lelulaatikkoa ja löysi käärmeen. Samalla jo mummon ikään ehtinyt Yaya hyökkäsi, ottaen käärmeen osumat itseensä. Yaya kuljetettiin välittömästi päivystävälle eläinklinikalle, mutta mitään ei ollut tehtävissä. Yaya pelasti rohkeudellaan omistajansa ja perheen pienen lapsen, jotka molemmat olivat iskuetäisyydellä.

Koirat pelastivat tulipalolta ja häkämyrkytykseltä

Karjalankarhukoira Aaba pelasti omistajansa tulipalolta. Aaba lomaili omistajineen syksyllä 2016 Posiolla. Omistajat yöpyivät isossa talviasuttavassa kodassa, ja Aaba oli pihalla juoksunarussa kiinni. Aamuyöllä se alkoi ulista ja haukkua hätääntyneenä herättäen isäntänsä. Isäntä ihmetteli epänormaalia ulvomista ja meni katsomaan, mikä hätä koiralla oli. Ulkona hän huomasi, että kodan huippu oli tulessa. Hän meni heti herättämään emännän ja he lähtivät saman tien ulos palavasta rakennuksesta. Palokunnan saapuessa paikalle, ei kota ollut enää pelastettavissa, mutta ihmishenget säilyivät Aaban ansiosta.

Leonberginkoira Manta huomasi tulipalon. Helmikuussa 2017 Mantan omistajat heräsivät yöllä koiran omituiseen käytökseen. 3-vuotias Manta tuli makuuhuoneen ovelle ja alkoi voimakkaasti raapia huoneen edessä olevaa koiraporttia samalla haukkuen ja vinkuen isoon ääneen. Koira ei lopettanut vaan vaati isäntäväkeä nousemaan. Takkahuoneessa oli syttynyt tulipalo. Mantan neuvokkuus pelasti isäntäväen tuhoisammalta onnettomuudelta.

Newfoundlandinkoira Swabby pelasti isäntäväkensä häkämyrkytykseltä. Swabbyn isäntäväki veneilee paljon kahden koiransa kanssa. Kuumana kesäpäivänä he lähtivät veneelleen Marylandissa, Yhdysvalloissa. Ajelun jälkeen koirat olivat emäntänsä kanssa alahytissä nauttien hytin viileästä ilmastoinnista ja ottivat torkut. Isäntä alkoi katsoa televisiota. Hän oli nukahtamaisillaan, kun nuorempi koira, tuolloin vasta 11kk vanha Swabby tuli ylös ja päästi itkunomaisen valituksen. Tämän jälkeen Swabby lyhistyi isäntänsä jalkoihin. Hän riensi huutamaan vaimoaan apuun alahytistä havaitakseen tämän makaavan lattialla. Mies raahasi vaimonsa ja koiransa ulos. Toinen koira pääsi vielä omin jaloin ulos, kun sitä kutsuttiin. Veneeseen oli päässyt vuotamaan hiilimonoksidia. Vaikka isäntä oli yläkannella, jossa hiilimonoksidia oli vähiten, oli se silti alkanut jo vaikuttamaan häneenkin. Swabbyn ansiosta isäntä pystyi kutsumaan ajoissa ambulanssin. Pariskunnalla todettiin häkämyrkytys. Myös koirat pääsivät ajoissa hoitoon ja ne selvisivät tapahtuneesta.

Cairnterrieri Tyyne huomasi tulipalon. Tyynen emäntä sairastaa uniapneaa, ja kun hän lakkaa hengittämästä, Tyyne koskettaa hänen kasvojaan tassulla ja herättää hänet. Tammikuussa 2017 Tyyne herätti perheen isännän kiivaasti kättä raapimalla. Isäntä nousi ylös ja kuvitteli, että Tyyne haluaa mennä ulos tarpeilleen, mutta huomasi sitten, että eteisessä oli tulipalo. Liekit löivät ikkunan yläreunaan ja lattialla paloi lehtikasa, matto ja seinä. He saivat tulipalon viime tingassa sammutettua vedellä ja heittämällä lapiolla palavia tavaroita ulos ovesta lumihankeen. Tyynen ansiosta pariskunta selvisi ja koti säästyi pahemmilta vaurioilta. Mikäli aikaa olisi ehtinyt kulua enemmän, koti olisi mahdollisesti palanut kokonaan eikä pariskunta olisi päässyt ulos talosta muuten, kuin rikkomalla ikkunan ja hyppäämällä siitä ulos. Tulipalo oli saanut alkunsa, kun ikkunalla oli lasikipossa kynttilä palamassa. Lasikippo oli haljennut ja kynttilä oli pudonnut lattialle.

Koirat reagoivat hengenvaarallisiin oireisiin

Belgianpaimenkoira Kössi hankki omistajalleen apua. Kössin omistaja sai epilepsiakohtauksen ollessaan koiransa kanssa lenkillä helmikuussa. He olivat syrjäisessä paikassa, eivätkä ihmiset nähneet tilannetta. Kössi päätti kuitenkin toimia ja hälytti haukkumalla paikalle ohikulkeneen miehen. Koiranomistaja arvioi, että pahimmassa tapauksessa hän olisi saattanut tukehtua tai kuolla kohtaukseen ilman Kössiä.

Tiibetinspanieli Nuppu reagoi sairaskohtaukseen. Nupun omistajan puoliso sairastaa 1. tyypin diabetesta ja eräänä kesäyönä hän heräsi erittäin matalan verensokerin tuntemuksiin. Hän nousi sängystä ja lähti keittiöön syömään verensokerin nostamiseksi. Verensokeri oli kuitenkin jo niin alhaalla, että hän menetti tajuntansa olohuoneen sohvalle. Nuppu huomasi tilanteen ja lähti herättämään omistajaansa. Omistaja heräsi Nupun haukkkumiseen ja löysi puolisonsa olohuoneen sohvalta tiedottomana. Omistaja soitti välittömästi ambulanssin. Ensiavun antamisen jälkeen ambulanssihenkilökunta totesi Nupun hyvin todennäköisesti pelastaneen hänen henkensä.

Papillon Juuso havaitsi omistajansa alhaisen verensokerin. Juuson omistaja on sairastanut kohta 24 vuotta vaikeahoitoista 1. tyypin diabetesta. Marraskuisena yönä vuonna 2012 Juuso herätti omistajansa haukkumalla ja tökkimällä häntä. Se ei lopettanut millään ennen kuin omistaja heräsi. Verensokeriarvon mittaus osoitti, että arvot olivat todella alhaiset. Hän ei olisi millään pysynyt hereillä, mutta Juuson sinnikkään toiminnan ansiosta omistaja virkosi juomaan pillimehun ja sai verensokerit nousemaan.

Kooikerhondje Masi auttoi omistajaansa sairaskohtauksen sattuessa.  Masin omistaja sai aivoinfarktin eräänä yönä. Hän oli yksin kotona miehensä ollessa työmatkalla. Keskellä yötä omistaja tipahti makuuhuoneen lattialle kykenemättä liikkumaan. Hänen kanssaan huoneessa oli vain perheen toinen koira Masi. Oli yö ja hän tunsi itsensä hyvin väsyneeksi, ajatus ei kulkenut kirkkaasti, eikä hän tiedostanut tilanteen vakavuutta. Hän tunsi vastustamatonta halua jäädä nukkumaan makuuhuoneen lattialle ja kokeilla liikkumista uudelleen aamulla. Hän ehti hädin tuskin sulkea silmänsä, kun Masi pomppasi pediltään ja ryntäsi omistajansa luokse. Masi raapi, vinkui ja tökki häntä kuonolla. Koiran reaktiosta omistaja sai voimia pysytellä hereillä ja kieriä puhelimen luo. Hän sai kiinni laturin johdosta oikealla kädellään, joka ei ollut täysin halvaantunut ja veti puhelimen lattialle soittaakseen apua. Masin vaistot ja sinnikkyys pelastivat hänet.

Koirat löysivät eksyneitä tai apua tarvitsevia

Saksanpaimenkoira Riesa löysi eksyneen. Riesa on koulutettu pelastuskoira. Riesa sai omistajineen hälytyksen etsintään eräänä yönä vuonna 2016. He olivat ensimmäinen koirakko etsittävällä alueella ja heille määrättiin melko suuri metsäalue etsittäväksi. Noin tunnin etsinnän jälkeen Riesa sai ilmavainun etsittävästä, joka löytyi tajuttomana ja pahasti kylmettyneenä kalliolta makaamasta.

Novascotiannoutaja Sissi löysi miehen ojasta. Marraskuisena iltana 2016 Sissi oli tavanomaisella iltalenkillä. Oli pakkas-ilta ja satoi lunta. Ulkoiluttaja ihmetteli, miksi Sissi alkoi vinkua ja kiskoa ojaan päin. Kun hän meni katsomaa, hän huomasi ojaan tuupertuneen miehen. Mies oli jo osittain lumen peittämä. Sissin ansiosta paikalle voitiin hälyttää apua. Paikka, josta mies löytyi, on pimeä, syrjäinen ja hiljainen varsinkin iltaisin ja mies olisi saattanut kylmettyä ja menehtyä ojaan, ellei Sissi olisi havainnut häntä ajoissa.

Monirotuinen Tico löysi kaatuneen miehen. Kolmen koiran omistaja oli koirinensa iltalenkillä helmikuisena iltana Helsingissä. He kävelivät hiekkatietä pitkin kotia kohti, kun Tico alkoi haukkua ja katsella eteenpäin pusikkoon. Kun he pääsivät lähemmäksi, omistaja huomasi, että ryteikössä puun takana lumessa makasi mies. Heidät huomattuaan mies pyysi apua. Ylös pääseminen oli hankalaa ja mies horjahti lyöden päänsä. Ticon ansiosta paikalle saatiin hälytettyä apua. Pakkasta oli -16 astetta ja miehellä oli päällään vain kevyet vaatteet. Kukaan ei kulkenut sinä aikana ohitse, kun Ticon omistaja auttoi miestä. Ilman Ticoa tilanteessa olisi todennäköisesti käynyt paljon huonommin.

Labradorinnoutaja Otto löysi pikkupojan vedestä. 3-vuotiaan pojan isä oli poikansa ja Oton kanssa naapurissa käymässä. Otto ja poika olivat pihalla ja isä katseli ikkunasta, että poika pysyy näköpiirissä. Yhtäkkiä hän ei nähnyt lasta, jolloin hän astui pihalle huutamaan poikaansa ja Ottoa. Poika ei vastannut mitään. Isä hätääntyi ja kutsui Ottoa. Otto lähti läheisen joen jäältä juoksemaan häntä kohti, juoksi sitten takaisin jäälle ja näytti paikan, jonne poika oli pudonnut. Oton kanssa oli leikin varjolla harjoiteltu pojan ”etsimistä”, josta sitä oli palkittu. Nyt se osasi tosipaikan tullen tehdä juuri niin kuin oli opetettu. Poika oli pudonnut sulaan ja vetänyt henkeensä vettä. Välittömästi pojan havaittuaan isä meni pelastamaan poikaa ja sai elvytettyä pojan. Isä arvioi, että poika kerkesi olla elottomana yhteensä noin viisi minuuttia, joista kolme minuuttia vedessä. Ilman Oton toimintaa olisi pojan kohtalo ollut varmasti toinen.

Jämtlanninpystykorva Kuuno oli hoidossa toukokuussa omistajansa vanhemmilla ja perheen äiti oli lähtenyt Kuunon kanssa iltalenkille. Tavallisesti Kuuno on rauhallinen, mutta tällä kertaa koira oli täynnä virtaa. Äiti koukkasi syrjäiselle pikkutielle. Kaksikko ohitti keskelle pikkutietä jätetyn auton, mutta ketään ei näkynyt paikalla. Kuuno jatkoi matkaa määrätietoisesti eteenpäin. He huomasivat, että penkan reunassa makasi ihminen. Kuuno haukkui niin kovaa, että perheen isä kuuli haukun kotiin asti ja lähti paikalle katsomaan mistä oli kyse. Ilman Kuunoa miestä ei todennäköisesti oltaisi löydetty syrjäisestä metsästä.

Welsh corgi cardigan Myly löysi kaatuneen naisen. Myly oli omistajansa äidillä hoidossa. Päivälenkillä Mylyn katse kiinnittyi kohti korkeakasvuista pientä peltoa. Koira pysähtyi ja alkoi vetämään pellon suuntaan haukkuen. Pellolta kuului hiljainen ääni pyytäen apua. Nainen oli kaatunut, eikä päässyt enää omin avuin ylös. Hän kuuli koiran haukunnan, jonka ansiosta tiesi, että ihmisiä täytyy olla lähellä. Oman arvionsa mukaan hän oli maannut pellolla ainakin tunnin ilman puhelinta. Mylyn ulkoiluttaja ryntäsi hakemaan naapurustosta apua, ja Mylyn ansiosta nainen sai apua.

Norfolkinterrieri Weikko löysi naisen ojasta. Weikko herätti poikkeuksellisesti aikaisin aamulla ja vaati päästä lenkille. Isäntä lähti viemään Weikkoa ulos ja kiersi sen kanssa kentän reunaa, jonka vierellä kulkee syvä tulvaoja. Weikko kulki määrätietoisesti kohti tulvaojan keskivaihetta ja sinne päästyään alkoi haukkua kohti pohjaa. Ojan pohjalla näkyi vaatemytty ja hetken päästä erottui myös naisen kasvot. Vartalo oli mudan peitossa. Hän sai sanottua heikolla äänellä, että oli pudonnut. Weikko ja isäntänsä juoksivat läheiseen taloon hakemaan puhelinta soittaakseen hätäkeskukseen ja palasivat paikalle. Samalla he pysäyttivät muutaman ohikulkijan avuksi. Ambulanssin saavuttua nainen saatiin nostettua syvän ojan pohjalta ja vietyä sairaalaan.

Lisätietoja
Suomen Kennelliitto
viestintaatkennelliitto.fi
(09) 8873 0292
 

Kooikerhondje Masi on yksi 18 sankarikoirasta, jotka palkitaan ihmishenkien pelastamisesta. Se auttoi omistajaansa sairaskohtauksen sattuessa.

Myös tiibetinspanieli Nuppu reagoi omistajansa sairaskohtaukseen.

Welsh corgi cardigan Myly löysi kaatuneen naisen.

Yorkshirenterrieri Yaya puolusti perhettään käärmeeltä pelastaen omistajansa ja perheen pienen lapsen.

Newfoundlandinkoira Swabby pelasti isäntäväkensä häkämyrkytykseltä.

Karahkan Eka-Essi on vuoden 2017 Haukku-ottelun voittaja

$
0
0

Sauli ja Pirkko Halttusen omistama Karahkan Eka-Essi on vuoden 2017 Haukku-ottelun voittaja. Suomenpystykorvien Haukku-ottelu järjestettiin 20.-22.10. Tervossa, Pohjois-Savossa.

Tänä vuonna oli Pohjois-Savon alueen vuoro järjestää suomenpystykorvien linnunhaukun SM-kilpailut eli Haukku-ottelu.  Haukku-ottelu järjestettiin nyt 68. kerran. Kilpailu käytiin kaksipäiväisenä otteluna. Järjestelyvastuussa ottelusta olivat Pohjois-Savon Pystykorvakerho ry, Iisalmen Seudun Kennelkerho ry ja Kuopion Seudun Metsästyskoirakerho ry. Tapahtumapaikkana Oli Tervo n. 60km Kuopiosta länteen.

Haukkukuninkuudesta eli pystykorvien Suomen mestaruudesta oli kilpailemassa 12 lohkokarsintojen kautta jatkoon päässyttä koiraa ja vuoden 2016 mestari Koppelokankaan Hilla.

Vuoden 2017 Haukku-ottelu on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Ottelu oli kärjen osalta tasainen ja mestaruus ratkesi lopulta kahden pisteen erolla. Vuoden 2017 kuninkaaksi kruunattiin FI KVA FI MVA M-17 Karahkan Eka-Essi (omistajat Pirkko ja Sauli Halttunen, Toivalasta). Mestaruustuloksen Eka-Essi haukkui lauantaina.

Kuva, Heidi Lahtinen

Keskellä Haukku-ottelun voittaja Karahkan Eka-Essi 86p ja Sauli Halttunen, vasemmalla hopeamitalisti Marjakankaan Kamu 84p ja Jukka Tarkkonen, oikealla pronssimitalisti Kikka 68p ja Jouni Huhmarniemi.

Haukku-ottelun tulokset

Sauli ja Pirkko Halttusen omistama Karahkan Eka-Essi on vuoden 2017 Haukku-ottelun voittaja. Kuva, Heidi Lahtinen

Vuoden näyttelykoira -kilpailun sääntöihin muutoksia

$
0
0

Vuoden näyttelykoira -kilpailun sääntöihin on tehty muutoksia 1.11.2017 alkaen.

Koiramme-lehti palkitsee vuosittain yhdessä Agria Eläinvakuutuksen ja Royal Caninin kanssa Koiramessuilla Helsingissä kolme parasta Vuoden Näyttelykoira-, Vuoden Veteraani- ja Vuoden Kasvattaja -kilpailijaa.

Kilpailuissa otetaan huomioon kaikissa Suomessa järjestetyissä virallisissa kaikkien rotujen näyttelyissä (kaikkien rotujen näyttelyt, kansainväliset näyttelyt, NORD-näyttelyt) saavutetut RYP- ja BIS-sijoitukset. Lisäksi otetaan huomioon rotujärjestön tai rotua harrastavan yhdistyksen pääerikoisnäyttelyn ROP- ja VSP-tulokset. Vuoden Kasvattaja- ja Vuoden Veteraani -kisoissa pisteitä annetaan entisten BIS-sijoitusten sijaan ROP-sijoituksista. Kunkin kilpailijan osalta lasketaan mukaan korkeintaan kahdeksan parasta tulosta.

Kilpailussa otetaan huomioon näyttelyt, jotka on pidetty edellisvuoden marraskuun alun ja kuluvan vuoden lokakuun lopun välisenä aikana. Jos rotujärjestöllä tai rotua harrastavalla yhdistyksellä ei ole kilpailukaudella omaa pääerikoisnäyttelyä, niin rodun pääerikoisnäyttelyksi luetaan kilpailukauden viimeinen kansainvälinen näyttely. Vuonna 2018 se on Seinäjoen kansainvälinen näyttely 27.-28.10.

Tarkempaa tietoa Vuoden näyttelykoira -kilpailun säännöistä löytyy täältä.

Vuoden 2017 näyttelykoirakilpailun tulokset löytyvät täältä.

Kilpailun palkinnot jaetaan Koiramessuilla 10.12. ennen näyttelyn parhaan koiran valintaa.

 

 

Jalostusstrategia uudistumassa ensi vuoden alussa

$
0
0

Jalostustyötä ohjaavien linjausten päivittäminen on ajankohtaistunut, sillä vuonna 2012 voimaan tulleen jalostusstrategian toimenpiteistä valtaosa on saatu toteutettua. Uudessa strategiassa ei ole suuria muutoksia aiempaan, mutta esimerkiksi jalostuskoiran luonnetta koskevia suosituksia on täsmennetty.

Jalostuksella tarkoitetaan eläinkannan laadun parantamista ja hyvien ominaisuuksien ylläpitämistä. Rotukoirilla jalostuksen ohjenuorana on perinteisesti pidetty rotumääritelmiä. Kennelliiton jalostusstrategiassa tehdään kaikille roduille sopivia jalostuslinjauksia terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista ominaisuuksista. Strategia on väline, jolla ohjataan kasvattajia ja rotuyhdistyksiä valitsemaan jalostukseen sopivia koiria. Tavoitteena on edistää koirien terveyttä, hyvinvointia sekä tasapainoista luonnetta.

–  Päivityksessä ei ole juurikaan tehty radikaaleja muutoksia vaan enemmänkin selvennetty termejä ja ilmaisuja. Lisäksi suunnitelmia on ajantasaistettu, koska edellisen jalostusstrategian aiheuttamista toimenpiteistä suurin osa on jo toteutettu, Kennelliiton jalostusasiantuntija Katariina Mäki kertoo.

Huomiota jalostuskoiran luonteeseen

Esimerkki strategiaan tehdyistä selvennyksistä on linjaus, jonka mukaan jalostukseen käytettävän koiran on oltava hyvähermoinen ja sillä tulee olla riittävä kyky selvitä arkipäivän tilanteista. Aiemmin vastaava kohta kuului: ”Jalostukseen käytettävällä koiralla on hyvä hermorakenne ja rodunomainen toimintakyky.”Merkittävänä lisäyksenä kymmenen tavoitteen strategiaan Mäki pitää mainintaa siitä, että Kennelliitto kerää tietoa myös koirarekisterin ulkopuolella olevien koirien terveydestä ja käyttäytymisestä.

–  Näiden koirien merkitsemistä tunnistusmerkintä- ja omistajarekisteriin kannustetaan, ja niille tallennetaan myös polveutumistietoja sekä terveys-, käyttäytymis- ja luonnetuloksia. Tieto on arvokasta esimerkiksi suunniteltaessa roduille risteytysohjelmia, päivitetyssä jalostusstrategiassa sanotaan.

Lisäksi uutta on viiden vuoden enimmäisikärajasuositus ensimmäistä kertaa astutettavalle nartulle. Aiemmassa strategiassa mainittiin vain kahden vuoden alaikäraja. Kotimaisten rotujen terveyden, käyttöominaisuuksien ja perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja parantamiseen kiinnitetään erityistä huomiota omassa kappaleessaan. Kotimaisille roduille toteutettiin edellisessä strategiassa mainittu monimuotoisuusanalyysi vuonna 2012.

Jonna Mäkinen

Viidessä vuodessa koottu paljon uutta terveystietoa

Maaliskuussa 2015 aloitettuun Kennelliiton sähköiseen terveyskyselyyn kertyi vastauksia lähes 22 000 koirasta. Kyselyllä saatiin tietoa myös sellaisista sairauksista, joille ei ole Kennelliiton virallisia tutkimuksia koskevia tutkimusohjeita tai -käytäntöjä. Tilastotietoja on hyödynnetty rotukohtaisissa tavoiteohjelmissa selvitettäessä terveyttä koskevia jalostuksen painopisteitä.

Kertyneitä kokemuksia hyödynnetään uuden terveyskyselyn laadinnassa. Jalostusstrategian voimassaoloaikana on tehostettu myös tiedonkeruuta koirien kuolinsyistä ja -iästä.

Eläinlääkäriyhteistyön avulla on kehitetty uusia terveystutkimuksia, kuten sydän-, syringomyelia- ja kuulotutkimukset sekä lyhytkuonoisten rotujen rasituksensietoa ja hengitystä mittaava kävelytesti. Vuonna 2009 käynnistetty yhteinen koirien terveystutkimusrahasto Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa on rahoittanut koirien geenitutkimuksen lisäksi useita kliinisiä tutkimushankkeita.

Kennelliiton omalla tutkimusrahastolla on tuettu muiden muassa ELL Lena Lindhin koiria koskevia erikoistumisopintoja lisääntymistieteessä.

Eläinlääkäriyhteistyöhön liittyen Mäki luennoi lisäksi vuosittain koirien jalostuksesta eläinlääkäriopiskelijoiden genetiikan kurssilla ja Kirsi Sainio kehitysbiologian kurssilla.

Tukea kasvattajille

Kesäkuusta 2015 käytössä olleella kaikille roduille soveltuvalla käyttäytymisen ja ulkomuodon jalostustarkastusmallilla on puolestaan kerätty tietoa koirien rodunomaisuudesta, rakenteesta sekä käyttäytymisestä erityisesti arkisissa tilanteissa. Kertyneitä tarkastustuloksia odotetaan vuodenvaihteessa näkyville jalostustietojärjestelmään, jolloin jalostustarkastus palvelee myös kasvattajia.
 
Kasvattajien työtä on tuettu myös tarjoamalla täydennyskoulutusta 2–3 kertaa vuodessa järjestetyillä Koirankasvatus tänään -kursseilla. Vuonna 2015 lanseeratuissa tilaisuuksissa kasvattajat ovat saaneet esittää kysymyksiä eri alojen asiantuntijoille sekä vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia muiden kasvattajien kanssa.

– Myös jalostustieteellisen toimikunnan järjestämillä jalostusneuvojien perus- ja jatkokursseilla paneudutaan koiranjalostuksen ja jalostusstrategian painopisteisiin, kertoo toimikunnan puheenjohtaja Maaret Tapio.

Vuorovuosittain järjestettävistä kursseista 4.-5. marraskuuta on luvassa jatkokurssi. Sen teemana on eri rotujen ja roturyhmien rodunomaisten käyttöominaisuuksien tutkiminen sekä käyttöominaisuuksien jalostaminen.

Kehitteillä ollutta laajempaa koirien terveydenhuollon koulutusohjelmaa on testattu kuluneen vuoden aikana eri puolella Suomea sijaitsevissa kenneleissä yhteistyössä kasvattajien, eläinlääkäreiden sekä kennelneuvojien kanssa. Ohjelma tukee kasvattajien ja eläinlääkärien ennaltaehkäisevää työtä koirien hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on helpottaa kasvattajan työtä kehittämällä toimintatapoja.

Pyrkimyksenä on muiden muassa vähentää pentukuolleisuutta ja ehkäistä ennalta kriittisiä tilanteita, kuten mahdollisia tartuntatauteja. Kasvattajan avuksi ohjelmaan on kehitetty esimerkiksi kennelpäiväkirja ja pentujen seuranta Apgar-pisteytyksin. Tärkeää on myös, että kasvattajalla on tukenaan omaeläinlääkäri.

Saatujen kokemusten pohjalta terveydenhuolto-ohjelma viimeistellään ja käynnistetään ensi vuonna. Vapaaehtoinen ohjelma on tarkoitettu kasvatus- ja jalostustyötä tekeville. Valmistelevassa työryhmässä on Kennelliiton edustajien ohella eläinlääkäreitä sekä muita ammattilaisia eläinjalostuksen ja eläinten käyttäytymistieteen saralta.

Suomalaista tietoa muiden maiden rotuyhdistyksille

Kansainvälisen yhteistyön edellytyksiä on parannettu esimerkiksi International Partnership For Dogsin ylläpitämän DogWellNet-portaalin avulla. Sivustolle tuotetaan ja kerätään tietoa, linkkejä ja dokumentteja eri puolilla maailmaa koirien terveyden sekä hyvinvoinnin eteen tehdystä työstä. Kennelliitto kannustaa kaikkia rotujärjestöjä ja -yhdistyksiä mukaan materiaalien tuottamiseen. DogWellNet tarjoaa myös kätevän alustan keskustelulle eri maiden rotuyhdistysten välillä.

Kennelliitto on kirjoittanut sivustolle muiden muassa maailmalla kiinnostusta herättäneistä roturisteytysprojekteista sekä lonkkanivelen kasvuhäiriön vastustuksessa saavutetusta edistyksestä.

Kennelliitto on strategian voimassaoloaikana toiminut aktiivisesti myös Pohjoismaisessa Kennelunionissa (PKU), sen tieteellisessä toimikunnassa sekä työryhmissä. Näiden joukossa on muiden muassa kokoonpano, joka seuraa ja kehittää rotukohtaista ohjeistusta liioiteltujen rotupiirteiden välttämiseksi ulkomuotoarvostelussa (RKO-ohjeet).

Kennelliitto on lisäksi puheenjohtajana PKU:n lyhytkalloisten rotujen tilannetta kartoittaneessa ja toimenpiteitä suunnitelleessa työryhmässä. Lyhytkalloisten rotujen terveyden edistämiseksi laadittu raportti löytyy täältä. Kirsi Sainio on toiminut FCI:n tieteellisen toimikunnan puheenjohtajana vuodesta 2016 lähtien.

Strategia valtuuston käsittelyyn marraskuussa

Jalostusstrategiassa on otettu huomioon voimassa oleva eläinsuojelulaki, lakia täydentävä eläinsuojeluasetus ja Euroopan Neuvoston lemmikkieläinten jalostusta koskeva päätöslauselma. Jalostusstrategia on sopusoinnussa myös Kennelliiton yleisten ja jalostusta ohjaavien sääntöjen sekä ohjeiden kanssa.

Kennelliiton rotujärjestöistä koostuva valtuusto käsittelee uutta strategiaa kokouksessaan 25.–26.11. Valtuusto on sitoutunut noudattamaan jalostusstrategiaa päättäessään sen ja tavoiteohjelman voimaantulosta. Valtuuston kautta strategian toteuttaminen etenee rotujärjestöihin ja -yhdistyksiin.

– Jalostusstrategiaa sovelletaan myös käytäessä jatkuvaa vuoropuhelua Kennelliiton ja rotujärjestöjen ja -yhdistysten välillä, esimerkiksi laadittaessa jalostuksen tavoiteohjelmia ja käsiteltäessä rotukohtaisia muita jalostusasioita. Edellinen strategia on nyt hyvin jalkautettu, siitä ollaan tietoisia ja sitä käytetään yhdistyksissä kiitettävästi, Katariina Mäki sanoo.

Kennelliiton hallituksen hyväksymään esitykseen yleiseksi jalostusstrategiaksi voi tutustua täältä.

Esitystä käsitellään valtuustoseminaarissa 25.11.2017 ja se tuodaan syysvaltuustolle 26.11.2017.

Valtuustoseminaarissa järjestetään aiheen tiimoilta paneeli, jota vetää hallituksen jäsen, näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunnan puheenjohtaja Kimmo Mustonen. Paneelissa ovat mukana

- jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja, käyttäytymisen jalostustarkastaja, jalostusneuvoja Maaret Tapio,
- ELT, kasvattajatoimikunnan jäsen Merja Dahlbom,
- ELL, jalostustieteellisen toimikunnan jäsen Juha Kallio,
- jalostustarkastaja (käyttäytyminen), luonnetestituomari Auli Kiminki,
- Suomen Koirankasvattajat SuKoKa ry:n puheenjohtaja, kasvattaja, ulkomuototuomari Vesa Lehtonen,
- MMT, jalostusasiantuntija Katariina Mäki Kennelliiton toimistosta,
- Ph.D., toimitusjohtaja, ulkomuototuomari Annukka Paloheimo,
- FT, jalostustieteellisen toimikunnan varapuheenjohtaja, FCI:n tieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio sekä
- linnunhaukkukokeen ylituomari, valtuuston jäsen Risto Ylitalo.

 

 

 

Meripojan Kamu on Ajokuningas 2017

$
0
0

Jukka Leppäniemen omistama Meripojan Kamu on Ajokuningas 2017. Suomenajokoirien vuotuinen mestaruusottelu Kilpa järjestettiin 10.-12.11.2017 Etelä-Pohjanmaalla Isossakyrössä.

Tämän vuotisen Kilpa 2017 -ottelun järjestelyistä vastasi Etelä-Pohjanmaan Ajokoirakerho ry. Keskuspaikkana toimi Kalliojärven viihdekeskus Isossakyrössä. Ajokuninkuudesta oli kilpailemassa yhteensä 13 koirakkoa – 12 lohkovalintojen kautta mukaan päässyttä sekä viime vuoden Ajokuningas Jahti-Ukon Jore.

Ensimmäinen Kilpa järjestettiin vuonna 1937 ja tämä Kilpa oli järjestyksessään jo 77. Vain sotien kovasti riehuessa on Kilpa jäänyt väliin. Kilpa käydään perinteisesti kaksipäiväisenä ja paremmuuden ratkaisee molempien päivien yhteistulos. Kilpa 2017 on osa Kennelliiton kotimaisten rotujen teemavuoden sekä Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaa.

Kilpa 2017 oli voittajan osalta selkeä, uudeksi Ajokuninkaaksi kruunattiin Jukka Leppäniemen omistama kaksoisvalio FI KVA FI MVA M-17 Meripojan Kamu. Muiden sijoitusten osalta kilpailu oli tasaväkinen, toiseksi sijoittui FI KVA FI MVA Villipuron Lyyti (om. Arvo ja Juha Kumpumäki) ja kolmanneksi Puistolan Pele (om. Ahti Saastamoinen).

Jukka Leppäniemen omistama Meripojan Kamu on Ajokuningas 2017.  Kuva: Markku Sippari

Suomalaisia tittelivoittajia toistasataa Maailman Voittaja 2017 -näyttelyssä

$
0
0

Leipzigissa Saksassa järjestettiin 9.-12. marraskuuta Maailman Voittaja -näyttely. Mukaan oli ilmoittautunut lähes 25 000 koiraa. Suomalaisia näytteilleasettajia oli reilusti yli tuhat.

Suomen Kennelliitto oli mukana Leipzigissa kuvaamassa Maailman Voittaja-, Maailman Juniorivoittaja- ja Maailman Veteraanivoittaja -tittelin saaneita koiria. Kuvat on julkaistu Maailmalla menestyneitä suomalaiskoiria -Facebook-sivulla.

Maailman Voittaja -näyttelyn lisäksi Leipzigissä järjestettiin 8. marraskuuta Saksan Voittaja -näyttely ja useita erikoisnäyttelyitä.

Näyttelyiden on line -palvelu toimi hienosti

Suomalaista väriä nähtiin myös näyttelypalveluiden tuottamisessa. Showlinkin ja Prettybitin väkeä sekä suomalaisia näyttelyohjaajia oli mukana viemässä maailmalle suomalaista know how’ta ja on line -tulospalvelua.

Tuula Laitinen ja WDS-näyttelyn kehätoimitsijoista vastaava Ronny van dem Berge olivat tyytyväisiä kehien ja tulospalvelun toimintaan. Leipzigissä pyöri päivittäin noin 80 kehää, ja jokaisessa kehässä oli kolme toimitsijaa.

- Kaikki on sujunut hyvin, kehätoimitsijat ovat innokkaita, ja suomalaiset kollegat ovat auttaneet, jos ongelmia on ollut, kertoi van dem Berge.

Junior Handler -kilpailussa BIS2-sijoitus

Suomalaiset menestyivät hienosti rotukehissä, ja muutamia ison kehän voittojakin tuli. Bellarina Nurminen sijoittui toiseksi Junior Handler -maailmanmestaruuskilpailussa.

Torstaina 9. marraskuuta Emma Mikkosen suomenajokoira Satumeren Niko oli BIS4-veteraani. Laurent Simonin, Pascale Baudryn ja Tarja Hovilan englanninspringerspanielit L’Power Point De La Tete De Tellering ja Adamant’s Over The Moon olivat parikilpailun BIS2.

Perjantaina 10. marraskuuta Sari Laitisen ja Pinja Hiltusen lapinporikoira Suukkosuun Shamaani oli BIS4-veteraani. Tarja ja Teija Koposen keskikokoinen mittelspitz (musta ja ruskea) oli saksalaisten rotujen BIS2.

Lauantaina 11. marraskuuta Terhi Korhosen ja Kristiina Heinosen silkkiterrierit Curiosity Hot Like Mexico ja Curiosity Stardust All Over olivat BIS3 pari.

Sunnuntaina 12. marraskuuta Francis Fabergen Stablemaster’s -suursnautseriryhmä oli BIS4-kasvattaja. Marja-Leena Arhima-Oinosen, Kyösti Oinosen ja Inger Arhiman skotlanninhirvikoira Chix Choix Arwen To Blixtenin jälkeläisryhmä oli BIS4.

Hyviä tuloksia myös Saksan Voittaja -näyttelystä

Suomalaiset saavuttivat Saksan Voittaja -näyttelyssä useita ryhmäsijoituksia. Susanna Gerkman-Hiltusen ja Harri Hiltusen skotlanninhirvikoira Chix Choix Dhulert Arathorn voitti FCI:n 10-ryhmän. BIS3-kasvattajaryhmä oli Juha Kareksen Chix Choix -lhasa apsoryhmä.

Suomessa kasvatettu, ruotsalaisen Jessica Junehallin leonberger Namupalan Bling Smack Chap voitti FCI:n 2-ryhmän.

Merja ja Erno Lindahlin vanhaenglanninlammaskoira Shappy Blue Bob’s Undercover Girl oli FCI:n 1-ryhmän RYP3. Carita Vikiön skyenterrieri Finnsky Visual oli FCI:n 3-ryhmän RYP4. Sari Laitisen ja Pinja Hiltusen lapinporokoira Suukkosuun Shamaani oli FCI:n 5-ryhmän RYP4.

Kennelliitto solmi koulutusyhteistyösopimuksen Egyptin kennelliiton kanssa

Maailman Voittaja -näyttelyn yhteydessä edistettiin myös kansainvälistä yhteistyötä. Sunnuntaina 12.11. Suomen Kennelliitto ja Egyptin Kennelliitto solmivat sopimuksen yhteistyöstä ulkomuototuomarikoulutuksesta vuosina 2018-2022. Sopimuksen allekirjoittivat Suomen Kennelliiton puolesta hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen ja Egyptin Kennelliiton puolesta hallituksen puheenjohtaja Mohamed El Azhary. Vastaavanlainen yhteistyösopimus tehtiin kesäkuussa myös Englannin Kennel Clubin kanssa.

Bellarina Nurminen sijoittui toiseksi Junior Handler -maailmanmestaruuskilpailussa. Kuva: Heidi Lahtinen

Susanna Gerkman-Hiltusen ja Harri Hiltusen skotlanninhirvikoira Chix Choix Dhulert Arathorn oli Saksan Voittajassa FCI10-ryhmän paras. Kuva: Paula Heikkinen-Lehkonen

Tuula Laitinen ja WDS-näyttelyn kehätoimitsijoista vastaava Ronny van dem Berge olivat tyytyväisiä yhteistyöhön. On line -tulospalvelu toimi hyvin.

Sopimuksen yhteistyöstä ulkomuototuomarikoulutuksessa allekirjoittivat Suomen Kennelliiton puolesta hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen ja Egyptin Kennelliiton puolesta hallituksen puheenjohtaja Mohamed El Azhary. Mukana kuvassa ovat myös Suomesta toiminnanjohtaja Markku Mähönen ja Egyptistä hallituksen varapuheenjohtaja Marina Gordeeva.

Viewing all 355 articles
Browse latest View live