– Tunnelma on ollut rento ja leppoisa. Ihmiset ovat olleet kiinnostuneita aiheista ja luennoilla on keskusteltu paljon, Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Helena Suni sanoi.

KoiraExpossa luennoitiin viikonlopun aikana muun muassa koiran luonteesta, rekisteröinnin uusista haasteista, jalostusneuvonnasta ja -tarkastuksesta sekä uusituista rotukohtaisista ohjeista.

– Kennelliiton vuoden teema ”Vastuullista koirankasvatusta” on tullut hyvin esiin luennoilla, ja teema on saanut paljon kiitosta koiraharrastajilta, Suni kertoi.

Lauantain päätösluennon piti taiteen ja liike-elämän monitoimimies Mato Valtonen. Valtonen kannusti innostumaan, olemaan rohkea ja vähän hullu.

– Aseta tavoite ja päätä, että olet maailman paras, Valtonen ohjeisti.

Tapahtuman päätti sunnuntaina filosofi Frank Martela. Martela herätteli kuulijat pohtimaan, mikä heitä motivoi elämässä ja mistä hyvä elämä koostuu.

Mato Valtosen luento oli KoiraExpo-viikonlopun suosituimpia.

Filosofi Frank Martela luennoi motivaatiosta.

Luennot keräsivät paljon yleisöä.

Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Helena Suni puhui KoiraExpossa rekisteröinnin uusista haasteista.

LABOKLINin kautta on tilattavissa muun muassa kaikki Kennelliiton hyväksymät tallennettavat DNA-tutkimukset.

– Tulevaisuudessa geenitestien tekeminen lisääntyy, joten asiantuntijuuden ja osaamisen löytyminen alalla on tärkeää, korostaa Kennelliiton toiminnanjohtaja Markku Mähönen.

Uudenlaisen yhteistyökumppanuuden myötä Kennelliiton jäsenet saavat alennuksia jalostukseen liittyvistä tutkimuksista, kuten DNA-profiileista ja polveutumismäärityksistä.

Lisätietoja:
Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry.
Toiminnanjohtaja Markku Mähönen
puh. (09) 887 300

LABOKLINin Christoph Gerhards ja Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Helena Suni sekä toiminnanjohtaja Markku Mähönen

Koiranpäivällä Kennelliitto haluaa muistuttaa ihmisen parhaan ystävän merkityksestä. Kennelliiton tavoitteena on saada Koiranpäivä virallisesti almanakkaan.

Koiranpäivää varten Kennelliitto julkaisee kolme kasvattajateemaa käsittelevää julistetta. Teemavuoden kunniaksi julisteiden aiheiksi on valittu koiran rekisteröinti ja asiantunteva koirankasvatus.

Koiran rekisteröinti tuo turvaa sekä omistajalle että koiralle. Rekisteröidystä koirasta sekä sen terveydestä ja suvusta on saatavilla luotettavaa tietoa esimerkiksi Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä. Kennelliiton rekisteri auttaa myös katoamistapauksissa. Lisäksi rekisteröidyn koiran kanssa voi osallistua näyttelyihin, kokeisiin ja kilpailuihin.

Julisteissa muistutetaan myös, että koiraa ei tule hankkia hetken mielijohteesta. Asiantunteva kasvattaja auttaa saattamaan yhteen oikean pennun ja ihmisen. Kasvattaja on koiranomistajan tukena koiran koko elämän ajan.

Julisteet voi ladata täältä.

Niitä voi myös tilata A4-paperiversioina Kennelliiton viestinnästä osoitteesta viestintakennelliitto [dot] fi.

Lisätietoja:
viestintakennelliitto [dot] fi
 

Vinttikoirakeskus on tärkeä, ei pelkästään pääkaupunkiseudun harrastajille, vaan myös valtakunnallisesti. Harjoituksiin, kokeisiin ja näyttelyihin saavutaan pitkienkin matkojen päästä. Käyttäjiä Tuomarikylän Vinttikoirakeskuksessa on vuosittain noin 65 000 henkilöä.

Koiraharrastus on yksi Suomen suurimmista harrastuslajeista. Suomessa on koiria noin 650 000 ja koko koira-alan liikevaihto on lähes miljardi euroa. Pääkaupunkiseudulle tarvitaan koiraurheilukeskus, jonne koiraharrastajat voivat keskittää pääkaupunkiseudun koiratoiminnan.

Koiran sekä sen kanssa liikkumisen ja harrastamisen on tunnustettu merkitsevän paljon ihmisen hyvinvoinnille sekä edistävänä ja ylläpitävänä asiana. Tuomarinkylän alueen käyttö virkistysalueena on juuri tällainen hyvinvointia lisäävä tekijä kaikille alueella liikkuville ihmisille.

Suomen Kennelliitto on 150 000 jäsenen koiraharrastusjärjestö. Kennelliiton alaisiin kokeisiin osallistuu vuosittain noin 160 000 koiraa ja näyttelyihin 200 000 koiraa. Kennelliitolla noin lähes 2000 jäsenjärjestöä, joissa jäseniä on lähes 500 000. Vuonna 2013 koira-alan liikevaihto oli yli 800 miljoonaa euroa ja ala on jatkuvasti kasvussa.

Myös kiinnipitoajan ulkopuolella koiran irtipitoon on oltava maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa.

Metsästyslain lisäksi koiranomistajia koskee 1.10.2003 voimaan tullut järjestyslaki. Järjestyslain mukaan koirat on pidettävä taajamassa kytkettyinä. Koiran vapaana pitäminen on sallittua ainoastaan koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa ja suljetuilla piha-alueilla. Koiran tulee näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.

Järjestyslakiin nojaten koiran ulkoiluttaminen on kiellettyä yleiseen käyttöön kunnostetulla ladulla, urheilukentällä, kuntopolulla, lasten leikkipaikaksi varatulla alueella tai toriaikana torilla, jollei koiran vieminen näihin paikkoihin ole erikseen sallittu.

Lisätietoja:
Suomen Kennelliiton viestintäjohtaja
Kaija Unhola
puh. 050 432 0844
 

Kyselyyn annetaan aluksi koiran rekisterinumero ja tunnistusmerkintätieto. Tunnistusmerkinnän avulla annetut tiedot yhdistetään oikeaan koiraan. Rekisterinumeron ja tunnistusmerkinnän voi tarkistaa esimerkiksi koiran rekisteritodistuksesta tai Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.

– Suomessa tehdään erittäin paljon terveystutkimuksia muihin maihin nähden. Kaikkiin terveysongelmiin ei kuitenkaan ole olemassa rutiininomaisesti tehtävää seulontatutkimusta. Tarvitsemme jalostuksessa tietoa myös näistä ongelmista, jotta niihin voidaan tarttua, ja mieluiten jo ennen kuin ne ehtivät yleistyä rodussa. Terveyskyselyllä kerättävän tiedon ansiosta pystymme yhdessä rotujärjestöjen kanssa tunnistamaan huomiota vaativat asiat ja paneutumaan täysillä koirien terveyden edistämiseen, Kennelliiton jalostusasiantuntija Katariina Mäki sanoo.

Kyselyssä selvitetään esimerkiksi koiran mahdollisia synnynnäisiä vikoja, iho-ongelmia sekä ruuansulatuskanavan ja tuki- tai liikuntaelinten sairauksia. Myös koiran silmien, suun, sydämen ja muiden sisäelinten sairaudet selvitetään kyselyssä.

Kyselyyn voi syöttää yhden koiran tiedot kerrallaan. Kaikkien elossa olevien ja jo kuolleidenkin koirien tiedot ovat arvokkaita rodun terveystilanteen selvittämiseksi ja seuraamiseksi.

Kysely on Kennelliiton nettisivuilla pysyvästi eikä sillä ole päättymisaikaa. Näin rotujen terveyttä voidaan seurata jatkuvasti.

Osallistu kyselyyn

Kennelliitolla teki ehdotuksen kahdesta jäsenestä neuvottelukuntaan ja liiton tavoite toteutui täysin. Neuvottelukunnan uusi puheenjohtaja Mika Leppinen on paitsi Kennelliiton luottamushenkilö, myös Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY:n hallituksen jäsen. Leppinen oli jäsenenä jo vuosien 2012-2015 neuvottelukunnassa.

Tapio Eerola puolestaan on paitsi Kennelliiton jäsenlehden päätoimittaja, myös pitkäaikainen koirankasvattaja sekä kaikkien rotujen ulkomuototuomari ja luonnetestituomari. Koiranäyttelyitä arvostellaan usein koirien hyvinvoinnin vastaisten ulkomuotopiirteiden suosimisesta. Nyt seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntaan valittiin ensi kertaa koirien näyttelytuomari.

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta toimii maa- ja metsätalousministeriön apuna seura- ja harrastuseläinten hyvinvointia koskevissa kysymyksissä ja linjauksissa. Neuvottelukunnan tehtävistä on säädetty asetuksella.

Neuvottelukunta seuraa ja arvioi seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin kehittymistä yhteiskunnassa. Se tekee ministeriölle ehdotuksia hyvinvoinnin pitkäjänteiseksi kehittämiseksi ja antaa lausuntoja seura- ja harrastuseläinten hyvinvointia koskevista hankkeista ja ehdotuksista. Neuvottelukunnalla on myös tärkeä tehtävä viranomaisten ja alan toimijoiden välisen yhteistyön lisääjänä.

Neuvottelukunnan tehtävän on myös edistää seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin merkitystä ja arvostusta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Neuvottelukunta on kokoonpanoltaan laajapohjainen. Neuvottelukunnan jäsenet edustavat erilaisia seura- ja harrastuseläinten hyvinvointiin liittyviä tahoja, kuten harrastustoimintaa, viranomaisia, hyvinvoinnin tutkimusta ja vapaaehtoista eläinsuojelutyötä. Neuvottelukuntaa kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 13 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi neuvottelukunta kuulee asiantuntijoina eri alan käytännön toimijoita.

Neuvottelukunnan kokoonpano helmikuuhun 2018 asti

Suomus oli 1960-luvun alusta tärkeä vaikuttaja silloisen maatalousministeriön eli nykyisen maa- ja metsätalousministeriön virkamiehenä, kun metsästyslakia muutettiin. Kennelliiton hallituksen jäsenenä hän toi Kennelliiton näkemyksen perinteisen metsästyskulttuurin säilyttämisestä mukaan metsästyslain uudistukseen. Huomattavaa oli, että Suomuksen vaikutuksesta puhdasrotuisten ”kirjakoirien” lisääntyminen edisti huomattavasti koirakurin paranemista Suomessa.

Heikki Suomus oli tunnettu kasvattamistaan kettuterriereistä ja karkeakarvaisista saksanseisojista. Hän aloitti koirankasvatuksen Woodborne nimellä vuonna 1954. Yksi Suomuksen kantanartuista oli Englannista Leo Wilsonin LW-kennelistä tullut kettuterrieri Lovelorn Ways. Hieman myöhemmin hänen tärkein koiransa oli runsaasti jalostukseen käytetty ja hyvää jälkeä jättänyt uros Blitzen.

Suomus toimi aktiivisesti Kennelliitossa 1960–1980-luvuilla. Hän oli jalostustieteellisen toimikunnan jäsenenä vuodesta 1964 alkaen ja jalostustoimikunnan puheenjohtajana vuosina 1976–1980. Hän oli myös luolakoirien sääntökomitean hallituksen jäsen ja yli- ja koetuomareiden koulutus- ja pätevöimisohjeiden laatimistoimikunnan jäsen vuodesta 1963.

Hänelle myönnettiin useita kunnianosoituksia ansiokkaasta kasvattajatyöstä ja toiminnasta Kennelliiton hyväksi, muun muassa Kennelliiton kultainen ansiomerkki vuonna 1979, pystykorvapatsas 1988 ja Vuolasvirta-palkinto 1995.

Kennelliitossa toimimisensa lisäksi Suomus teki pitkän uran maa- ja metsätalousministeriössä. Suomus toimi ministeriön apulaismetsästyksenvalvojana vuosina 1958–1975 ja riista- ja kalatalousosaston ylijohtajana vuosina 1975–1992, josta hän siirtyi eläkkeelle.

Vuonna 2014 koiranäyttelyt olivat suosituin harrastusmuoto yli 200 000 käynnillä. Koirien kanssa harrastetaan kuitenkin monipuolisesti, ja eri koe- ja kilpailulajeja on olemassa yhteensä noin 70. Lajien suosiota voidaan mitata koe- ja kilpailukäyntien määrää seuraamalla.

Viimeisten viiden vuoden aikana koe- ja kilpailukäyntien määrä on ollut jatkuvassa nousussa. Vuodesta 2010 käyntien määrä on noussut noin 42 000 käynnillä. Vuonna 2014 koe- ja kilpailukäyntien määrä ylsi 167 000 käyntiin.

Selvästi eniten vuonna 2014 harrastettiin agilityä, jossa käyntejä oli noin 110 500. Seuraavaksi suosituimpia olivat hirvenhaukkukoe 10 000 käynnillä ja tottelevaisuuskoe eli toko noin 8 900 käynnillä. Uutena lajina koiraharrastuskirjoon tuli rally-toko, jonka harrastajat ottivat heti innokkaasti omakseen noin 2 700 käynnillä.

Suhteessa näyttelykäynteihin koe- ja kilpailukäyntien määrä kasvaa vauhdilla. Vuonna 2010 näyttelykäyntejä oli vielä 70 000 enemmän verrattuna koe- ja kilpailukäynteihin, luvun ollessa vuonna 2014 ainoastaan 45 500.

Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry. on valtakunnallinen koira-alan asiantuntijajärjestö, joka täytti viime vuonna 125 vuotta. Liiton jäseninä on noin 1 900 koiraharrastusyhdistystä ja yli 150 000 henkilöjäsentä.

Lisätietoja
Suomen Kennelliiton viestintäjohtaja
Kaija Unhola
puh. 050 432 0844

Tiedottaja
Marianna Laitinen
puh. (09) 8873 0296
 

Koiramessuilla näkee kaiken koirista saman katon alla. Viikonlopun aikana voi katsella upeita näytöksiä, tutustua eri harrastuslajeihin ja tehdä ostoksia lukuisilta koira-alan tarvikemyyjiltä. Myös perheen pienemmille järjestetään omaa ohjelmaa.

Viikonlopun aikana Messukeskuksessa nähdään tuhansia koiria yli 300 eri rodusta. Rotuihin pääsee tutustumaan myös rotutorilla, jossa koiraroduista voi kysellä suoraan harrastajilta. Koirakysymyksiin löytää vastauksen myös Kennelliiton Hau life! -ständiltä.

Tuhannet koirat saapuvat Messukeskukseen kilpailemaan halutuista koiranäyttelytitteleistä. Koiramessujen yhteydessä järjestetään kaksi kansainvälistä, yksipäiväistä koiranäyttelyä. Tapahtuma kasvaa myös kahdella pentunäyttelyllä, jotka järjestetään omassa hallissaan molempina päivinä. Näyttelyiden ilmoittautumiset on nyt avattu.

Viikonlopun aikana kilpaillaan myös koiratanssin Pohjoismaiden mestaruuksista. Luvassa on upeita ja koskettavia koiratanssiesityksiä pohjoismaiden huippuesiintyjiltä.

Haluatko esiintymään Koiramessuille?

Sinulla on nyt harrastusryhmäsi kanssa loistava tilaisuus päästä esiintymään koiramaailman aitiopaikalla. Onko sinulla hauska, vauhdikas, tunteita herättävä tai opettavainen esitys, jonka haluaisit tulla esittämään Koiramessuilla?

Ota yhteyttä tapahtumakoordinaattoriimme:
Laura Lehdistö, laura [dot] lehdistokennelliitto [dot] fi, (09) 8873 0248

www.koiramessut.fi
www.facebook.com/koiramessut

Lisätietoja:
Kaija Unhola
Kennelliiton viestintäjohtaja
050 432 0844

Kati Vesalainen
viestintäkoordinaattori
(09) 8873 0293
 

Leirille otetaan mukaan 80 nuorta. Leirin koulutuslajeina ovat muun muassa agility, toko, junior handler, ja rally-toko. Leirillä tutustutaan myös palveluskoiralajeihin. Lajeista ei tarvitse olla aikaisempaa kokemusta.

Yhdellä leiriläisellä voi olla mukana yksi koira. Se voi olla leiriläisen oma tai muu entuudestaan tuttu koira. Koiran rodulla tai roduttomuudella ei ole väliä. Koiran on oltava leirin aikana 9 kk – 10 vuotta, terve ja rokotettu Kennelliiton rokotusmääräysten mukaisesti. Koiran rokotustodistukset tulee ottaa mukaan leirille. Kiimaista narttua ei saa tuoda leireille.

Jokaisen osallistujan pitää pystyä huolehtimaan koirastaan itsenäisesti ja hallitsemaan se koulutuksissa. Koiralle on varattava leiriä varten mukaan metallihäkki tai pienelle koiralle muovinen kuljetusboksi.

Leirin hinta on 240 euroa ja se on vain Kennelliiton jäsenille. Jokaisen leirin hintaan kuuluu täysihoito ja vakuutus. Leirillä majoitutaan sisätiloissa. Leirille ei ole yhteiskuljetusta.

HUOM! Leirille osallistuvan on itse oltava Kennelliiton jäsen, vanhempien jäsenyys ei riitä.

Leirin aikana Kennelliiton edustajien ottamia valokuvia julkaistaan Koiramme-lehdessä ja mahdollisesti myös Kennelliiton netti- ja Facebook-sivuilla. Jos et halua, että lapsesi kuvia julkaistaan, ilmoita siitä kirjallisesti Kennelliittoon ennen leiriä.

Peruutusehdot:
Peruutustapauksissa ei ilmoittautumismaksua palauteta ilman lääkärin- tai eläinlääkärintodistusta.

Ilmoittaudu tästä

Lisätietoja: Sanna Pirinen, sanna [dot] pirinenkennelliitto [dot] fi tai puh. (09) 8873 0204

Kai Skutnabb oli eläinlääkärinä erittäin pidetty ja tunnettu. Hän teki pitkän uran Helsingissä Yliopistollisen eläinsairaalan klinikkaeläinlääkärinä vuosina 1972–2008 ja toimi Helsingin yliopistolla sekä kirurgina että opettajana. Kai Skutnabb oli Kennelliiton palveluksessa vuosina 1991–1995. Työtoverina hän oli ihmisläheinen ja hänellä oli aina aikaa keskustella alan asioista työtovereiden kanssa.

Kennelliitossa Skutnabb teki uraauurtavaa työtä polvitutkimuksissa ja kiersi Kennelliiton henkilöiden kanssa maakuntia tutkimassa kotimaisten rotujen, muun muassa suomenpystykorvien polvia ja otti myös verikokeita. Skutnabb perustikin polvitutkimusrutiinit Kennelliittoon.

Kai Skutnabb oli yksi Kennelliiton neljästä röntgenlausuntojen antajasta 1990-luvun alussa ja sitten Kennelliiton luustotyöryhmän jäsen vuodesta 1995 vuoteen 2013. Hän oli myös mukana Kennelliiton röntgenpaneelissa.

Yliopistollisesta eläinsairaalasta Skutnabb siirtyi vähitellen yksityispraktikoksi perustettuaan ensin eläinlääkäriasema Apexin Malmille. Viimeksi hän toimi yksityispraktikkona Vihdin Finnin Ratsutila ja Eläinlääkintä Oy:ssä.

Kai Skutnabb sai Kennelliiton uuden 125-juhlavuoden kunniaksi perustetun Pro Cane -merkin helmikuussa 2014. Aiemmin hänelle oli myönnetty Kennelliiton hopeinen ansiomerkki ja pystykorvapatsas.

Kai Skutnabbilla oli oma kennelnimi Puoskarin ja koirina hänellä oli mm. pointtereita ja saksanseisojia. Skutnabb harrasti metsästystä, ratsastusta ja tilanhoitoa.

Hallituksen puheenjohtaja Juhani Hirvensalosta tuli vuonna 1995. Tätä ennen hän toimi 5 vuotta hallituksen varapuheenjohtajana vuosina 1990–1995. Juhani Hirvensalo toimi myös Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtajana vuosina 1985–95.

Hirvensalo teki arvokasta työtä terveystutkimusten parissa. Hänen aikaansaannoksiaan ovat ensimmäinen PEVISA-sääntö ja JTO-mallirunko. PEVISAsta tuli niin hyvä, että se herätti kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella. Vuonna 2000 Hirvensalo palkittiin koiran terveyden edistämisestä Kennelliiton Pro Cane Sano -mitalilla.

Juhani Hirvensalo oli mukana myös FCI:ssä. Hän toimi FCI:n yleiskokouksen ja Euroopan osaston yleiskokouksen edustajana vuodesta 1987. Tämän lisäksi hänestä tuli FCI:n ajavienkoirien toimikunnan jäsen vuonna 1989 ja FCI:n tieteellisen toimikunnan jäsen vuonna 1997. Hirvensalo edusti myös Pohjoismaisen Kennelunionin yleiskokouksissa vuosina 1987–1999. Hän oli mukana myös PKU:n tieteellisessä toimikunnassa vuodesta 1974.

Kiistatta Juhani Hirvensalon oma rotu oli beagle, joiden kasvattamisesta hän oli myös tunnettu. Hänet palkittiin Vuolasvirta-palkinnolla vuonna 1980. Hän oli mukana Suomen Beaglejärjestössä vuodesta 1963 alkaen ja toimi järjestön puheenjohtajana vuosina 1974–1988. Juhani Hirvensalo oli myös Suomen Ajokoirajärjestön ainaisjäsen. Hänelle myönnettiin molemmista järjestöistä useita tunnustuksia, joihin kuuluivat kultaiset ansiomerkit molemmilta järjestöiltä. Aktiivisen järjestötoimintansa ohessa Hirvensalo toimi myös beaglejen ajokokeen ylituomarina vuodesta 1973 aina vuoteen 2004 saakka.
 

Twitter on mikroblogipalvelu, jossa viestitään 140 merkin mittaisilla twiiteillä. Kennelliitto nostaa Twitterissä esiin ajankohtaisia koira-aiheita liiton sisältä ja muualta yhteiskunnasta.

Kuvapalvelu Instagramissa Kennelliitto jakaa mielenkiintoisia koira-aiheisia kuvia ja pieniä paloja liiton arjesta ja tapahtumista. Instagramia käytetään etenkin mobiililaitteilla.

Tule seuraamaan Kennelliittoa sosiaalisessa mediassa. Luvassa on esimerkiksi erilaisia kilpailuja, joista yksi on käynnistynyt Instagramissa.

Koiranpäivän kuvakilpailu Instagramissa

Kennelliitto järjestää Koiranpäivän kunniaksi Instagramissa kuvakilpailun, jonka aiheena on ”koiran päivä”. Arvontaan voi osallistua ottamalla aiheen mukaisen valokuvan ja lisäämällä sen omalle Instagram-tililleen. Kuvan yhteyteen tulee liittää hashtag #koiranpäivä ja tunniste @kennelliitto.

Kuvien lähettäneiden kesken arvotaan lahjakortteja Mustiin ja Mirriin. Arvonta suoritetaan Koiranpäivänä 24.4.

Katso kilpailun säännöt

Kennelliitto sosiaalisessa mediassa:

Twitter
Instagram
Facebook
YouTube

Pohjois-Savon kennelpiiri järjestää Koiranpäivän tapahtuman Kuopiossa Savon Erämessuilla. Koiranpäivän tilaisuus avataan messujen ulkoalueella klo 16.00. Ohjelmassa on Vuoden koiran julkistaminen, toimintanäytöksiä, tutustumista eri koirarotuihin ja rotujärjestöjen toimintaan.

Pohjois-Hämeen kennelpiiri puolestaan järjestää Koiranpäivän yleisötilaisuuden Koirakahvila Vainussa klo 19.00–20.00. Tilaisuuden alustajana toimii Kennelliiton kurinpitolautakunnan puheenjohtaja Sinikka Mäkelä. Alustuksessa kuullaan tärkeää asiaa vastuullisesta koirankasvatuksesta pennunostajan näkökulmasta. Tilaisuus on maksuton, mutta rajallisen tilan vuoksi halukkaita pyydetään tekemään sitova ilmoittautuminen perjantaihin 17.4. mennessä osoitteeseen infokoirakahvilavainu [dot] fi.

Yleisötilaisuuden lisäksi Pohjois-Hämeen kaverikoirat tempaisevat vierailemalla Koiranpäivänä kahdessa tamperelaisessa palveluasumisyksikössä, piristämässä asukkaiden päivää.

Joensuussa Pohjois-Karjalan kennelpiirin nuorisojaosto ja kaverikoirat järjestävät tapahtuman Prisman pihassa klo 17.00–19.30 välisenä aikana. Yleisö on tervetullut paikalle tervehtimään kaverikoiria tai seuraamaan lapsille järjestettävää lelukoira match showta.

Punkaharjulla Punkaharjun Koirat ry järjestää Koiranpäivän tapahtuman, joka alkaa Punkaharjun torilla klo 17.00. Ohjelmassa on leikkimielisiä kilpailuja, kuten namin heittoa ja houkutusten high way. Tapahtumassa tutustutaan myös paremmin keltaisen nauhan -kampanjaan. Kello 18.00 alkaa yhteinen koirakävely, joka kiertää lenkin kylän ympäri.

Tutustu Koiranpäivän Facebook-sivuun

Lisätietoja:
Marianna Laitinen
Tiedottaja
puh. (09) 8873 0296

Kati Vesalainen
Viestintäkoordinaattori
(09) 8873 0293

viestintakennelliitto [dot] fi

Koiranpäivää vietetään vuosittain 24.4. Tänä vuonna teemana on ”Hyvää elämää koiran kanssa – Vastuullista koirankasvatusta”. Kennelliiton tavoitteena on tehdä Koiranpäivä tunnetuksi ja saada se virallisesti almanakkaan. Lue lisää Koiranpäivästä täältä.

Tämän vuoden Koiranpäivän teemana on ”Hyvää elämää koiran kanssa – vastuullista koirankasvatusta.” Teemalla halutaan kiittää suomalaisia koirankasvattajia heidän tekemästään laadukkaasta kasvatustyöstä.

Koiranpäivää vietetään valtakunnallisesti erilaisten tapahtumien merkeissä. Sosiaalisessa mediassa omaa Koiranpäivän viettoaan voi jakaa tunnisteella #koiranpäivä.

Ilmoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa Koiranpäivänä 24.4.2015.

Teemavuonna Kennelliitto haluaa korostaa koirankasvattajien arvokasta työtä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Helena Suni toi esiin sen, että Savon Erämessujen ohjelmassakin kasvattajien hyvä työ ilmenee esiteltäessä kotimaisia rotuja, noutajien työnäytöksiä tai Vuoden eräkoiraa valittaessa. Kaikessa tässä näkyy kasvattajien työn tulos, se että kasvattajat käyttävät jalostukseen ulkomuodoltaan ja käyttöominaisuuksiltaan terveitä ja rodunomaisia koiria.

Koiranpäivää vietettiin nyt yhdeksättä kertaa. Lähes kymmenen vuoden aikana Kennelliitto on halunnut muistuttaa ihmisen parhaan ystävän merkityksestä ja koiran tuomista pehmeistä ja lämpimistä arvoista. Koiran erilaiset roolit ihmisen elämässä ja yhteiskunnassa todistavat tästä. Tätä ilmentää myös Pohjois-Savon Kennelpiirin vuosittain valitsema Vuoden koira. Kari Leppänen kertoi, että Vuoden koiraa ei valita sen saamien koe- tai muiden tulosten perusteella, vaan Vuoden koiran arvon saavuttaa koira, joka on tehnyt jotain erityistä ihmisen parhaaksi. Arvon voi saada myös hyvä kotikoira.

Vuoden 2015 koiraksi Pohjois-Savon Kennelpiiri oli valinnut Helena ja Juha Tampion englanninbulldoggi Pirkon. Valintaan vaikuttivat Pirkon lahjat toimia hypokoirana isännän omahoidon tukena. Pirkon isäntä sairastaa diabetestä, ja Pirkko on pelastanut hänet vaipumasta koomaan. Apu saatiin Pirkon ansiosta ajoissa paikalle. Nykyisin Pirkko nukkuukin isäntänsä vieressä ja pakottaa tämän hereille, jos verensokeri on alhainen. Pirkko on saanut viime vuonna myös Kennelliiton Sankarikoiran arvon isäntänsä hengen pelastamisesta.

Koiranpäivän tilaisuuden päätti ulkomuototuomari Hannu Talven kotimaisten rotujen esittely ja Savon Nuuskujen järjestämä noutajien toimintanäytös.
 

Jalostustarkastusten tavoitteena on kerätä mahdollisimman paljon tietoa rodun yksilöistä. Kun tietoa rodusta on saatavilla runsaasti, yksilöitä on mahdollista verrata rodun muihin koiriin, rodun keskitasoon ja rodun jalostustavoitteisiin. Vertailu on tärkeää, jotta esimerkiksi rodun terveyttä ja käyttäytymistä voidaan jalostuksen avulla edistää.

Kennelliiton jalostustarkastus tarjoaa rotujärjestöille työkalun tiedon keräämiseen. Hyötyä on erityisesti niille järjestöille, joilla ei vielä ole omaa jalostustarkastusta. Jalostustarkastus palvelee myös kasvattajia, sillä tulokset julkaistaan Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä.

Mitä jalostustarkastuksessa käydään läpi?

Jalostustarkastusmallia on kehitetty tekemällä pilottitarkastuksia ja noin sata koiraa on jo tarkastettu. Jalostustarkastuksessa käydään yksityiskohtaisesti läpi koiran ulkomuoto ja käyttäytyminen. Tarkastuksen molemmat osat mittaavat myös koiran rodunomaisuutta.

Ulkomuodon tarkastuksessa mitataan ja kirjataan koiran rakenteen tärkeimmät kohdat. Lisäksi yksityiskohtaisesti tarkastellaan esimerkiksi purenta, silmät ja korvat. Kaikkiaan koiran ulkomuodosta kirjataan yli 70 kohtaa.

Käyttäytymisosa antaa tietoa koiran käyttäytymisestä arkipäiväisissä tilanteissa. Siihen kuuluu kahdeksan kohtaa: ihmisen kohtaaminen, käsiteltävyys, jahtaaminen, aktiivisuus/passiivisuus, vieras koira, epätavalliset alustat, ihmisjoukko ja äänet.

Kennelliiton jalostustarkastusohje tulee voimaan 1.6.2015, jonka jälkeen jalostustarkastusmallin mukaisia tarkastuksia voidaan alkaa tehdä. Kesäkuussa Kennelliitto järjestää koulutusviikonlopun käyttäytymisen jalostustarkastajille ja vastaaville toimitsijoille.

Lue lisää jalostustarkastuksesta täältä

Jalostustarkastuksessa katsotaan, miten koira suhtautuu ihmisjoukkoon. Kuva Tapio Eerola

Käyttäytymisosassa seurataan, miten koira reagoi heitettävään esineeseen. Kuva Tapio Eerola

Lisätietoja:
Kaija Unhola
Kennelliiton viestintäjohtaja
puh. 050 432 0844

AVI kertoo maanantaina 18.5. julkaisemassaan tiedotteessa, että lemmikkien liikkuvuus yli rajojen kasvaa jatkuvasti ja samalla lisääntyvät myös tautiriskit. Etenkin ihmisiin tarttuvia vaarallisia tauteja, joita Suomessa ei vielä esiinny, vastustetaan lainsäädännöllä. Lemmikeillä tulee olla säädetyt rokotukset ja lääkitykset aina, kun ne matkustavat EU:n alueella.

Tehovalvonnassa tullaan kiinnittämään huomio erityisesti rabiesrokotuksiin sekä ekinokokkiloislääkityksiin. Lemmikkien tulee olla tunnistusmerkitty sekä mukana on oltava lemmikkieläinpassi, jossa on merkinnät voimassa olevasta rabiesrokotteesta (yli 12-viikkoiset) ja lisäksi koirien tulee olla lääkitty ekinokokkoosia vastaan 1–5 vuorokautta ennen maahantuloa.

Puutteiden seurauksena on eläimen palautus takaisin lähtömaahan, eristys tai eläimen lopetus. Eläimen laittomasta tuonnista aiheutuneet kulut jäävät omistajan maksettavaksi ja lisäksi veloitetaan 200 euron tarkastusmaksu.

– Tällaiset tapahtumat ovat tärkeitä, sillä ne auttavat ihmisiä tunnistamaan tuontiriskit ja kannustaa vastuulliseen liikkumiseen lemmikkien kanssa. Erityisesti koiranpentujen tuonnissa havaittujen puutteiden vuoksi rajavalvontaa tullaan tekemään jatkossa yllätyksellisesti, kertoo läänineläinlääkäri Sari Haikka.

Lauantaina 23.5. Helsingissä alkaa kansainvälinen koiranäyttely. Lauantain aikana tulli pysäyttää Länsisatamassa autolautalla tulevia lemmikkien omistajia ja läänineläinlääkärit tarkastavat lemmikkieläinpassit sekä eläimet. Tällainen rajavalvonta toteutetaan nyt ensimmäisen kerran.

Maahantuontiehdot Eviran nettisivuilla:

Koirien, kissojen ja frettien tuonti EU-maista Suomeen

Terveyskysely keskittyy pääasiassa perinnöllisiin sairauksiin ja ongelmiin. Hyvä nyrkkisääntö perinnöllisyyttä pohdittaessa on, että jos sairautta tai ominaisuutta esiintyy joissakin roduissa selvästi enemmän kuin muissa, sillä on hyvin todennäköisesti perinnöllinen tausta. Terveyskyselyn tulosten perusteella koirarotujen välillä on eroja esimerkiksi iho-oireiden ja mahavaivojen yleisyydessä.

Iho-oireita ovat esimerkiksi toistuva tai jatkuva ihon tai tassujen kutina, hilseily, punoitus tai tulehdus. Iho-oireisiin kuuluvat myös toistuvat tai krooniset ulkokorvan tulehdukset, toistuvat paikalliset, märkivät ihotulehdukset (hot spot) sekä demodikoosi eli ”sikaripunkki”.

Mahavaivoiksi luokitellaan ruoansulatuskanavan ongelmat, esimerkiksi leikkaushoitoa vaatinut vierasesine mahassa tai suolessa, vatsalaukun kiertymä, jatkuva tai toistuva herkkämahaisuus, oksentelu tai ripulointi sekä herkkyys ruokavalion muutoksille. Myös toistuvaa tai jatkuvaa antibioottilääkitystä, kortisonilääkitystä tai erityisruokavaliota vaativa ruoansulatuskanavan sairaus kuuluu tähän ryhmään.

Kaikkien rotujen vastauksissa iho-oireita esiintyy 13 prosentilla koirista. Kun tarkastellaan Suomen kymmentä suosituinta rotua, merkittäviä tai toistuvia iho-oireita on ollut vähiten jämtlanninpystykorvalla (1 %) ja eniten kultaisellanoutajalla (26 %), saksanpaimenkoiralla (25 %) ja labradorinnoutajalla (23 %).

Mahavaivat on mainittu kaikkien rotujen vastauksissa kymmenellä prosentilla koirista. Kymmenen suosituimman rodun joukossa mahavaivoja esiintyy vähiten harmaalla norjanhirvikoiralla (2 %), jämtlanninpystykorvalla (2 %) sekä suomenajokoiralla (3 %) ja eniten kultaisellanoutajalla (13 %), saksanpaimenkoiralla (11 %) ja shetlanninlammaskoiralla (11 %).

Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan jäsenen, eläinlääkäri Nina Mennan mukaan perimän vaikutus allergioissa ja atopiassa on merkittävä. Siksi allergista tai atooppista koiraa ei tule käyttää jalostukseen.

Kennelliitto muistuttaa, että perinnöllisyydellä on tärkeä rooli myös muissa koirien terveysongelmissa. Suurin osa perinnöllisistä sairauksista periytyy monigeenisesti eli sairauden puhkeamiseen vaikuttaa useita, jopa kymmeniä geenejä. Geenit asettavat ominaisuudelle eräänlaiset raamit, joiden sisällä ympäristötekijät muokkaavat ominaisuutta edelleen. Ympäristön vaikutus toimii laukaisevana tekijänä, mutta taustalla on aina perinnöllinen alttius.

Kennelliiton terveyskysely

Kennelliiton terveyskyselyllä kartoitetaan rotujen yleistä terveydentilaa. Kyselyn avulla saadaan tietoa myös sellaisista sairauksista, joille ei ole Kennelliiton virallisia tutkimuksia koskevia tutkimusohjeita tai -käytäntöjä.

Kennelliitto koostaa kyselyvastauksista rotukohtaisia yhteenvetoja jaettavaksi rotujärjestöille ja -yhdistyksille, lisäksi Kennelliitto julkaisee niitä roduista, joista vastausten otoskoko kertyy tarpeeksi suureksi. Koirakohtaisia vastauksia tai omistajien tietoja ei luovuteta eikä julkaista.

Kennelliiton terveyskysely

Suomen kymmenen suosituimman koirarodun rekisteröintimäärät vuonna 2014 sekä kertyneiden terveyskyselyvastausten lukumäärä

Lisätietoja:
Kennelliiton jalostusasiantuntija
Katariina Mäki
katariina.makikennelliitto.fi
puh. 09 8873 0228